Seinäkalenteri 2019 (Raamattu365.fi)

Hinta: 10,90 e
Lue lisää »

Paimenen palsta

    
Helmikuu 2019

Talven lapsi pääsi nopeasti ”kapaloista”! Kun kirjoittelin muutama viikko sitten tämän vuoden ”esikoista”, niin talvi oli ollut leutoa ja vähälumista siihen asti. Nyt on lunta joka puolella niin että vanhakin joutuu taas nuortumaan ja ulos lasten kanssa leikkimään. Ehkä en minä niinkään paljon, mutta ainakin koiran kanssa. No, on valkoisen puhdasta ja pisentyneen päivän myötä elämä maistuu erikoisen hyvältä. Luonto vaihtelee ja uudistuu talvenkin keskellä saati sitten kun ennätämme pari kuukautta kevääseen päin. Nämä vuodenaikojen vaihtelut sääilmiöineen tuovat kovasti rikkautta tähän arkiseen pakertamiseen. Eikä vähiten tulee toki hiukan töitä lumitöiden muodossa, sekin on terveydelle hyväksi. Meni tässä toki viikon ajan vatsavaivojen kanssa kamppaillen, eikä edes juuri voinut syödä moneen päivään. Jotain hämärää siellä keskivartalon sisällä on kun nyt otti kiinni niinkin kovasti, täytyy mennä lääkäriin! Säihin palaten kovasti nämä säiden ääripäät erovat, kun on Pohjoisen Amerikan yllä liki -50 ja Australiassa liki +50C.

Olen viime aikona kuunnellut lääkäri ja kreatonisti Pekka Reinikaisen luentoja mm. Raamatun paikkansa pitävyydestä. Sekulaari tiedehän ei tunnusta Jumalaa, eikä ota myöskään Luojaa ollenkaan huomioon tutkimuksissaan. Väittävät päinvastoin uskovia hölmöiksi, ja jos joku vaikkapa tiedemies uskaltaa  selvien tosiasioiden edessä väittää toisin niin potkut tulee ja siinä oli tämän  tutkijan uran loppu. Kun Reinikaista kuuntelee, niin sydämessä sykkii, koskapa asiat ovat aivan päinvastoin. Hölmöstä tuleekin viisas, mikäli kun olet jo tai astut sisälle tähän joukkoon , joka uskoo Raamattuun ja sen sanomaan! Hän tuo Jumalan luomistyön ja sen moninaiset rikkaudet ja hienoudet selkeästi esiin. Hänellä on vastaus moniin kiperiin kysymyksiin, kuten jääkausi ja sen vaikutukset ympäristöön, hirmuliskot, sekä lyö hajalle järjenpäätelmät pitkästä kehityksestä. Ts, että Jumala aikojen kuluessa antoi kaiken kehittyä pitkän ajan kuluessa ( ns.teistinen evoluutio ) ja lopuksi otti kehittyneimmän apinaversion hoiviin ja kuvaksensa kun aika oli sopiva. Osa kristikuntaakin on mennyt tähän valheeseen välttyäkseen pilkalta ja tieteen syrjinnältä. Mutta koska Jumalan luomakunta on niin häikäisevän älykkäästi suunniteltu, ei HÄN tarvitse vuosimiljoonia avuksensa.  Siinähän on pilkan makua Suunnittelijaa kohtaan. On jo kokeellisesti todistettu, mutta ei julkistettu, että mm. jättliskojen ikä on tipahtunut 65 miljoonasta vuodesta muutamiin vuosituhansiin. ”Emme voi istua Jeesuksen ja Darwinin polvella yht’aikaa”, niinkuin Reinikainen terävästi toteaa. Suosittelen kovasti, että etsit ja kuuntelet Pekan luentoja, rikastut tiedossa, etkä tule toki pettymään! Oikea tiede ja Raamattu pitävät yhtä.

On valitettavaa, että tämä valheellinen valistus on ainut virallinen ja julkinen  ohjeistus kouluissamme aina 5-vuotiaista alkaen. Eikä vain kouluissa, vaan kaikkialla tiedoituksen parissa oikea tieto soljuu sulavasti roskakoriin. No, mistä tämä tällainen totuuden pimennys oikein johtuu? Koska vanha kristinuskon valtavirta oli kansaa alistava, se nähtiin rajoittavana. Kirkon hierarkia toimi yhdessä valtaapitävien kanssa ja siksi kansalla oli nurja asenne Kirkkoa kohtaan. Siksi kristinusko oli helppo järjestelmällisesti sulkea vähitellen pois julkisuudesta. Kirkon tehtävä supistui melkeinpä suurelta osin virkamiestehtäviin ilman ”hengellistä suolaa” ja sen myötä  sekulaarin yhteiskunnan näkemyksiin. Ja onhan siinä sekin puoli, että ihmiset rakastavat valon sijasta pimeyttä enemmän, ettei heidän tekojansa nuhdeltaisi. Jumalattomat poliitikot saivat enemmän tuulta purjeisiin, ainakin heidän valtaenemmistö ja tässä sitä ollaan. Tänään tämä pinnallisen elämän hulvattomuus on mennyt niin pitkälle, että rajoja ja rantoja ei ole edes näkyvissä. Julkinen tiede pitää kynsin ja hampain Darwinin valheita käsissään, eikä tahdo hellittää. He ovat myös sekulaaripoliitikkojen taustalla tukemassa heitä tämän vallattoman ja ns. vapauteen julistetun aikamme keskellä. Mitä tapahtuu, jos tiede saisi tuoda totuuden julki ja julistaa Luojan viisaana Suunnittelijana. Siinäpä hyvä kysymys! Kaiken taustalla onkin Kaikkivaltias ja olemme kaikki vastuussa Hänelle oman elämämme hallinnasta ja sen käytöstä. ”Jokaisen kielen pitää tunnustamaan Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus on Herra!” Ei vain tämä maallinen laki, mikä on jo menettänyt osittain otteensa, mutta tulevaisuudessa meidät kaikki tutkitaan ja asetetaan vastuuseen korkeamman Majesteetin edessä.

Tässäpä sitä onkin ajatukselle aihetta näin keskitalven merkeissä! Tähän vielä lopuksi lainauksia Raamatusta: Mtt:24:37: ”Sillä niinkuin niinkuin oli Nooan päivinä, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.”  1. Ms1:5 kertoo menneen ajan turmeluksesta: ”Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat.” No, Herra ei saata sallia kyltymätöntä pahuutta miten pitkälle tahansa.  Vesi sai raivata pois pahuuden ja Jumala lähti liikkeelle uuden alun merkeissä.  Päätteeksi Lk.17:28-30: ”Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta ja se hukutti heidät kaikki.” Ts. kaikki  jumalattomat, armon aikansa hukanneet joutuvat seulaan sinä päivänä kun ihmisen Poika ilmestyy.Silloin Jesuksen omat ns. Kristuksen päivänä koroitetaan valittuina ja esikoisena pelastukseen. Siis jolla on korva, hän kuulkoon!

Tapani Vilmi
                                                          


Tammikuu 2019                                             -Keskellä  muutosten aikaa!

Elämme parhaillaan juuri nyt keskellä talven selkää. On ollut pimeää, mutta päivä on jo nyt jatkollaan, eikä tähän mennessä vielä pahemmin purevia pakkasiakaan. Ainakaan täällä Uppsalan ympäristössä, mutta toki talvi on vielä ”kapalossa”. Joulun aika oli lasten iloksi valkean kuurainen vuosiin, jopa melkein koko Pohjolassa niin että hyvää mieltä siltä osin runsaasti. Alpeilla ja sen läheisyydessä on uutisoitu lunta lähipäivinä metreittäin ja monia ihmisiä myös menehtynyt. Nämä normaalit säät vaikuttavat kuuluvan menneisyyteen niin että tulee joko niukasti tai sitten melkein kuin ”saavilla kaataen”. Maan magneettinen pohjoisnapa hakeutuu kiihtyvällä vauhdilla  Kanadan puolelta kohden Siperiaa, liekö sillä merkitystä säihin nähden, tiedä häntä! Sadan viimeisen vuoden aikana siirtymä on kasvanut 15km:stä aina 55km:iin vuodessa. Sillä on merkitystä mm. ilmailussa lentojen asemoinnissa  ja poikkeamaa täytyy korjata  viiden vuoden sijasta jo nyt joka neljäs vuosi.

Elämme sellaisessa ajassa, jolloin koko maapallon elinolosuhteet muuttuvat nopeasti ja jokaisen asukkaan kiireet vain lisääntyvät. Itse yhdessä monen muun vanhempaan ikäluokkaan kuluvan kanssa huokaisen helpotuksesta, sillä nyt voin valita kiireeni ja tekemiseni ilman paineita.  Muutoksiin maapallolla, sekä lähinnä omankin maan  kohtaloihin en toki saata suuremmin vaikuttaa, vaan olla enemmän tarkkailijan asemassa. Nuorempi sukupolvi kamppailee erityisesti pelkojen ja monien uhkakuvien edessä. Kilpailu ja ulkoiset vaatimukset  asettavat suuria haasteita. Siksi lääkkeet ja huumeet voittavat sijaa,turmelevat ja veltostuttavat monen elämän. Pinnallisen elämän keskelle tarvitaan syvempää henkistä ankkurointia mikä luo sisäistä ryhtiä ja tuo pontta elämän arkeen. Jumala loi sinut ja minut omaksi kuvakseen, elikä emme todella elä minkään tyhjän päällä. On vain kysymys siitä, että oma elämä asemoituu tässä Jumalan luomassa suuressa kokonaisuudessa. Hän on kiinnostunut yksilöistä ja toki myös kokonaisista kansakunnista ja niiden kohtaloista.

Ajatukseni edellisessä kappaleessa oli, että en voi vaikuttaa suuremmin muualla kuin omassa pienessä lähiössäni. Jeesus puhui toki vuoria siirtavästä uskosta ja se viittaa johonkin suurempaan. Mitähän Hän sillä mahtoi tarkoittaa? Monet ovat varmasti pysähtyneet tämän Sanan paikan edessä kumartaen, että tuollaista uskoa ei ainakaan minulla ole! Uskon syvästi  toki, että tämä ajatus luo pohjaa sille, että asioihin voidaan vaikuttaa. Toki uskon tekojen perustana tulee olla Jumalan antama rakkaus sydämissämme, 1 Kor. 13:2. Valitettavasti monet aikamme päättäjistä turvaavat vain  omaan arviointikykyyn. Hengellinen ihminen ei turvaa yksinomaan ”hevosiin ja vaunuihin”, vaan pyrkii ohjautumaan Raamatun Hengen mukaisesti. 1Kor. 2:14 toteaa terävästi: ”Luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti, elikä Raamatun valossa.” Raamatussa vuoret merkitsevät usein valtakuntia ja valtaryhmittymiä. Loogisesti ajatellen ei ole tarkoitus, eikä mahdollista siirtää valtakuntia paikoiltaan, vaan muuttaa niiden sisäistä rakennetta. Tietysti juuri sisältä päin ennen kaikkea Raamatun ohjeiden, elikä  rehellisen moraalin perustalle. Politiikka on ollut keskellämme herkkä asia ja se on jakanut mielipiteitä. Mielestäni hengellistä työtä ja sen vaikutuksia voidaan siirtää joka puolelle. Seurakunta on vision ja voiman lähde ja sieltä haarautuvat vaikutukset ulospäin kaikkialle. Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista ja olemme osana tässä yhteisössä!

Ehkä olemme ajatelleet, että pidämme elämämme puhtaana ja pysymme oman leirin keskellä. Teemme vain välttämättömät ja odottelemme Herran Valtakunnan ilmestymistä. Kyllä se tulee ajallaan, mutta ennen sitä on meidän urakkamme vielä kesken. Synnin vaikutuksia on joka puolella ja siksi meidän tulee toimia. Rm 5:20 kertoo: ”Missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut  ylenpalttiseksi.” Jeesus itse ei vältellyt kulkea kansan keskellä ja Hän aina löysi kärsineitä ja toki myös aikansa karriaristejä.  Kaikki tarvitsivat  apua ja uusia suuntimia elämäänsä. Siellä päätöksiä tekevien leirissä on myös paljon mieleltään hengellisesti sokeita niin että sinne vaan sekaaan rukouksen kanssa vaikuttamaan! En usko tietysti totaaliseen muutokseen tänne maanpiirin päälle ennekuin Jeesus ottaa vallan välineet käsiinsä, mutta ennen sitä rakentakaamme sillanpääasemia joka puolelle kunnes Hän tulee. Vainiot ovat siis valjenneet leikattaviksi ja niitä peltoja pientareineen riittää jokaiselle. Itsekukin sen voiman mukaan minkä Herra antaa niin että olo ei tule liian raskaaksi. SIUNAUSTA!

Tapani Vilmi




  
Marraskuu 2018
  -Sydämet auki kunnian Kuninkaalle!

Näin pilvisenä päivänä kuin tänäänkin maanantaina, 26.marraskuuta, on hämärää lähes koko päivän. Lämpimän kesän jälkeen myös syksy on ollut tavallista leudompi, eikä ole aihetta suuremmin valittaa! Kun ulkoilutan koiraa, niin ei hämäräkään  sitä suuremmin sureta. Pieni eläin nauttii hetkestä aistiensa omassa maailmassa, eikä lumenkaan puute ole vaivaksi. Se elää täysillä tässä ja nyt, eikä sitä paina vastuut, eikä muutkaan maailman murheet!

Kirjoittaminen ei ole oikein sujunut syksyn aikana, vaikka monia kokemuksia tunteineen liittyy juuri tälle ajalle. Tuli käytyä nimittäin luokkakokouksessa Kajaanissa ja vieläpä ajelin sinne Haaparannan kautta. Aikamoinen reissu, muttu tulipahan tehtyä. Lisäksi tapasin myös lapsuuden ja nuoruuden  koulukavereita 50-vuoden takaa niin Sotkamossa kuin Kuhmossakin. Myös muutamia naapureita vuosikymmenien jälkeen. Sitten sokerina pohjalla serkkujen kohtaaminen isäni ja isovanhempieni entisellä kotitilalla. Kaunis tila, aivan vesistön varrella, Venäjän rajan läheisyydessä, nykyisin serkkuni omistuksessa. Paljon muistoja ukin ja mummon ajoilta, koska oma kotimme oli ihan siinä heitä lähellä. Niin että onhan tässä ollut sulattelemista, muistoja ja tuntemuksia myös näin jälkikäteenkin. Ja lisää ajatuksia, kun käymme sisälle adventtiaikaaan ja saamme taas kerran muistella ja juhlia todellisen Kuninkaan syntymäjuhlaa aikamme keskelle.

Profeetta Jesaja näki jo kaukaa hengen silmin ja iloitsi  tulevasta Messias-kuninkaasta, jonka hartioilla lepää todellinen ja oikea maailman kuninkuus. Jes. 11:1-5: ”Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.  Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Heran pelon henki: hänen ilonsa on totella Herraa. Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta, vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa. Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvalla ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän. Vanhurskaus on hänellä varustuksena ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan.”

Mikä sanomaton ilo lienee ollut Marian-äidin  sydämellä ennustuksen toteutuessa. Hän sai kasvattaa pientä Jeesus-poikaa ja ohjata häntä siellä pienessä kodissa kohden  koko maailmaa koskettavaa tehtävää. Tiehän oli ollut pitkänlainen, ennenkuin Jeesuksen varsinainen messiaaninen tehtävä alkoi. Vuosissa laskien 3-vuotta aktiivista toimintaa oli verrattain lyhyt aika Hänen koko elämäänsä nähden.  Mutta Jeesuksen elämään kuului varmasti tärkeänä osana ottaa osaa tavallisen ihmisen arkiseen elämään, koska Hänestä tuli myös meidän edusmies Jumalan edessä. Hän ymmärtää ja osaa ottaa osaa murheisiimme. Jeesus syntyi  ja siksi vietämme joulua Hänen syntymänsä kuniaksi. Toki Hän ei enää ole mikään seimen lapsi vaan kirkkauden valtaistuimella hallitseva Herra. Hänen valtapiirissä on turvallista ja Hänen viitoittamaa tietä on hyvä kulkea.
  
Jeesus on todellisuutta ja Häntä kannattaa juhlia. Hän on se paras joululahja muutoin niin pinnallisen aikamme keskellä. Ilman Häntä pimeys, ei vain tämä ulkonainen, vaan sisällä sydämissämme olisi totaalinen. Daavid runoilee joulun sanoman psalmissa 24:7-10: ”Kohottakaa korkeiksi portit, avartukaa ikiaikaiset ovet! Kirkkauden kuningas tulee. Kuka on kirkkauden kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen. Hän on Herra voiton sankari. Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot.” Enkelit vahvistivat sanoman todellisuuden suurena ilosanomana Jeesuksen syntymän yhteydessä. ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus Herra Daavidin kaupungissa.”  Avaa siis sydämesi kunnian Kuninkaalle, sanoma elää ja on todellinen tämänkin vuoden Adventtina 2018.

Tapani Vilmi



Elokuu 2018
-Vuorovaikutuksen voimaa!

”Jumala antaa auringon paistaa niin pahoille kuin hyvillekin.” Näinhän se Raamattu ilmoittaa ja kertoo Luojamme rakkaudesta luotuansa kohtaan. Hän  on tänä kesänä antanut tasausta lämmön suhteen  henkilöön katsomatta ja aurinkoa on riittänyt ylenpalttisesti kaikille. Niin että meni kerrankin  putkeen myös vähempivaraisten osalta, sillä eihän kaikilla ole varaa lentää etelän aurinkoon. -Vai menikö? Maanviljelijät huokailevat kun karjalla ei ole tarpeeksi vettä, eikä rehua edes kesän parhaimpaan aikaan. Vilja tuleentuu ( ts. kypsyy ) myös liian aikaisin ja sato jää monelta osin lähes puoleen. Kaste jäi  pois ja luonto, vilja ja kasvit reagoivat kovasti kesän kuumuudesta. Säiden  äkilliset muutokset ja sen seuraukset puhuttelevat ainakin osaa kansalaisia. Meteorologit yleisesti sanovat sen olevan  ihmisen itsensä aiheuttamaa. Jotkut aralla sydämellä  arvailevat, että onkohan lisäksi Jumalan sormi kaiken tämän takana!

Poliitikot käyvät keskustelua ja etsivät pointteja äänestäjiin nähden. Yleinen asenne on tietysti, että rakennetaan ”jykevämmin” ja linjataan rajat niin että varaudutaan kaikkien uhkakuvien edessä. Organisaatiot  harmonisoidaan yhden päättäjän alaisuuteen, systeemit koulutetaan ja hankitaan  tarpeellista kalustoa. Tämä on se tavallisen ihmisen ajatuksen kulku. Entä jos Jumalan sormi lisäksi on mukana pelissä, niin mitä sitten, sopii kysellä! Jesajan ajan luopumuksessa elävät juutalaiset eivät huomioineet Jumalan varoituksia. Liittosuhde Jumalan kanssa ja sen tuoma turva riippui kansa suhtutumisesta Liiton Antajaan. Nöyrä  vuorovaikutus puuttui ja nyt  he vain pyrkivät korjaamaan jo vihollisen aiheuttamia vahinkoja ja lujittamaan muurejansa. Ilman Jumalan turvaa  varustukset eivät toki auttaneet, vaan  miehittävät tulivat uudelleen, ryöstivät maan ja veivät kansan orjuuteen.

Metsäpalot riehuvat aiheuttaen vahinkoja, eikä vaan täällä kotona vaan lähes kaikkialla Amerikka mukaan lukien. Ja se onkin ollut se suuri kummajainen kun kuumuus koettelee koko Pohjoista Pallomme puoliskoa. Normaalisti korkea- ja matalapaineet jakautuvat toimien sulassa vuorovaikutuksessa. Tällainen kokonaisvaltainen säiden lukkiintuminen ei ole normaalia. Onko nyt vihdoin Jumalan oikea aika  toimia, ja antaa vastaus hyvän ja  pahan väliseen konfliktiin! Jeesuksen toinen tulemus ja siitä puhuminen tulisikin olla tärkeä prioriteetti, sillä monet asiat ympärillämme viittavat armonaikamme  päätöshetkiin. Aika on pinnallisen paha ja julkinen luopumus  jokseenkin totaalinen. Jopa meidän omissa piireissä on valitettavasti jakaantumista koskien Jeesuksen paluuta ja ylöstempausta. Osa jopa kieltää ylöstempauksen ja odottaa Jeesuksen tulevan myöhemmin suoraan hallitsijaksi keskellemme. Tämä, mielestäni Sanan vastainen opetus vain herpaannuttaa hengellistä valvomisen tarvetta ja uuvuttaa Jumalan kansan ”sikiuneen”!
  
Aikamme suuri kulminaatio on Jeesuksen toinen tulemus. Hän tulee tuulissa ja pilvissä ja noutaa kotiinsa valvovat omansa. Pasuuna soi ja kaikki tapahtuu silmänräpäyksessä. Sen jälkeen on itkua ja parkua, varsinkin siellä missä totuudet tunnetaan, mutta pinnallisen elämän viettelykset ovat pimentäneet hengelliset aistit. Jeesus sanoi muinoin omalle kansalaisilleen näin, Mtt 23:37-39:  ”Jerusalem, Jerusalem, sinä joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi niinkuin kana kokoa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole  tahtoneet.  Katso, teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi. Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen.”  Tässä sitä on toteutunutta profetiaa kylliksi, mikä kannattaa huomioida, kun on kysymys nykyisen Jumalan kansan kohtalosta!

Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvaksensa ja antanut hänelle mahdollisuuden elää vastuullisesssa vuorovaikutuksessa. Siinä se ihmisen tulevaisuus ja voima piilee! Mitä se se hyödyttää vaikka voittaisin itselleni koko maailman, mutta saisin sielulleni turmion. Elämä on lyhyt, vain pieni kiitävä hetki. Kun tuuli käy minun ylitse ei minua enää ole. Kannattaa suojautua Korkeimman siipien suojaan. Nämä luonnossa tapahtuvat äkilliset muutokset tänään ovat vain pientä esimakua sille, mikä luopumuksessa elävää maanpiiriä kohtaa. Ilmestyskirja ja monet profeetat antavat kuvan siitä mitä tapahtuu, kun Herra selvittää lopullisesti välinsä sen vanhan käärmeen ja luopumuksessa elävän ihmiskunnan kesken.

Monet kyselevät jumalattomien menestyessä, mikä kannattaa? –Tässä vastaus Mal. 3:15 ja 4:1-3  hiukan lyhennettynä: "Nyt me kiitämme julkeitten onnea, koska he menestyvät. He kiusaavat Jumalaa, mutta pelastuvat. Mutta muistokirjaa toki kirjoitetaan niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät. Päivä on tuleva joka palaa kuin pätsi ja kaikki julkeat ovat oljenkorsia ja heidät polttaa se päivä joka tuleva on. Mutta teille, jotka minun nimeäni pelkäätte, on koittava oikeuden aurinko ja parantuminen se siipien alla."

Herra, yhdessä sinun kanssasi: -Tapani Vilmi




Huhti- ja toukokuu  2018
-Varhaiskevään ja helluntain kynnyksellä!

Raamattu ja historian kirjat osoittavat selvästi, kuinka kristinusko levisi koko  ”sen aikuista maailmaa koskevaksi uskonnoksi” parin ensimmäisen vuosisadan aikana. Jeesus itse oli antanut lähetyskäskyn : ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä; menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia. Kastakaa  heidät Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heidät pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Katso minä olen kanssanne joka päivä maailmanajan täyttymykseen asti.”  Tunnettu tosiasia on, että Jeesuksen opetuslapset onnistuivat käynnistämään tämän  koko maailmaa koskevan prosessin.Opetuslapset olivat olleet aivan tavallisia arjessa ahertavia miehiä.  Toki Jeesuksen seurassa vaeltaneet ja oppinsa Häneltä saaneet, mutta eivät kuuluneet ns. vaikutusvaltaisten ja hyvin koulutettujen rivistöön.

Helluntai lähestyy ja sen tuoma sanoma koskettaa, puhuttelee ja luo uutta kutsua jälleen kerran  sielumme maailmaan. Ilman Jumalan itsensä konkreettista puuttumista historian kulkuun,  olisimme jääneet hengellisesti ikäänkuin erämaahan ilman rohkeutta ja voimaa. No, toki asiat eivät jääneet tälle tasolle, vaan Jeesuksen lupauksen mukaan Armon Henki vuodatettiin rukoilevien ja odottavien sydämiin runsain mitoin! Golgata ja ristin sanoma ei saanut jäädä lukittujen ovien sisälle, vaan  se täytyi viedä koko maailman tietoisuuteen. Me tiedämme tietysti hyvin, että Jumalan Pyhä Henki oli se dynaaminen voima ja Persoona, joka sai alkuun sen, että sanoma levisi näinkin nopeasti! Ap: 1:8:  ”Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ( dynamis ) ja te tulette olemaan minun todistajani ( martyres )”, tarvittaessa aina kuolemaan saakka! Oli tietysti myös monia  käytäntöön liittyviä tekijöitä, mitkä auttoivat suoriutumaan tästä suuresta tehtävästä. Paavali kirjoittaa siitä Gal. 4:4 mm. näin: ”Kun aika oli täytetty”, mutta emme tässä nyt perehdy siihen lähemmin.

Kevät ja sen muuttuminen varhaiskesäksi on kerrassaan  ihastuttavaa aikaa,  luonto puhkeaa kukkaan ja lämmin kesätuuli hivelee poskipäissä. Kuntoradallakin on mukava käydä, kun saa jo vähentää vaatetusta ja nauttia viimaisen kevään jälkeen lämmöstä. Vuodenaikojen vaihtelu tuokin oman onnensa tähän muutoin niin arkiseen ”hölkkäelämään”. Ihastuksesta puhuminen tuo mieleen sananlaskujen kirjan luvun 8:31: ”Maan kiekko oli leikkikalunani ja ihastukseni olivat ihmislapset.” Ei se siis ollut Raamatun opetus, jos varhaisella keskiajalla uskottiin maan olevan pannukakun muotoinen! No, onhan se raamatun totuus vähitellen hiipinyt myös tieteenkin maailmaan! Siinä luvussa puhutaan, kuinka Viisaus on ollut Jumalan tykönä jo alunperin ennen luomisen alkua. Hän oli mukana itse luomistössä, ”varma ja vahva työtoveri”  ja on tietysti Jumalan toinen persoona, meidän hyvin tuntema Jeesus. Jae 34 jatkeena sanookin: ”Autuas elikkä onnellinen se ihminen  joka minua kuulee.”

Kirjeessään Kolossalaisille Paavali tuo julki suvereenin Jumalan valtaoikeuksia koko näkyvään ja näkymättömään maailmaan. Tiede voisi oppia ehkä jotakin ja välttyä turhalta vaivalta sivisaatioiden  etsimisestä avaruudessa, jos tahtoisi kuulla tätä Jumalan vahvaa ja varmaa työtoveria. Kol: 1:14-17:  ”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.”  Snl: 8:22- vapaammini siteerattuna: ”Herra omisti minut ennen työnsä alkamista ennen aikojen alkua.  Ajattomuudesta minut on asettu olemaan.”  Jeesus on Jumalan käsivarsi näkyvän maailman keskellä!  Kol: 1:16:  ”Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä  taivaissa ja maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen.”

Varhaiskevään tuoksu ja Helluntain läheisyys  ihastuttaa uudelleen ja uudelleen, niin myös Raamatun  selkeät totuudet elämän peruskysymyksissä. Ne täytyy toki omistaa ja silloin Jumalan lämpimät tuulet hivelevät itsekunkin sisäistä mailmaa ja synnyttävät  ajattoman kevään ja kesän tuulia sydämiimme. Näillä sanoilla lähetänkin sinut lukijani kesän lämpöön ja toivon mukaan sen tuomaan ihanaan ja virvoittavaan lepoon. Ole silti kuulolla, sillä Pyhä Henki tahtoo vaikuttaa kauttasi kun tapaat tuttuja, sukulaisia ja vaikkapa jonkun aivan uuden huokailevan lähimmäisen!  Syyskesällä, mikäli Herra suo, niin palaan palstalleni takaisin!

Siunausrikasta kesää toivotellen Tapani Vilmi



Maalis-huhtikuu 2018
-Sanomaa pääsiäiselle!

Ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti.   Jeesus tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö, nousi ehtooliselta ja riisui vappansa, otti liinavaatteen ja vyötti sillä itsensä.   Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteeseen, jolla oli vyöttäytynyt.    Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle; ”Herra, sinäkö peset minun jalkani?”    Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät”.   Pietari sanoi hänelle: Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani”. Jeesus vastasi hänelle: ”Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani”.   Simon Pietari sanoi hänelle: ”Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää”. Jeesus sanoi hänelle: ”Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan pohdas”.   Tämä teksti on Johanneksen evankeliumin luvusta 13:1-10.

Päääsiäisellä on hyvin pitkä perinne liittyen kristinuskon juutalaiseen perintöön. Muistamme toki, ainakin me vanhempi sukupolvi, kertomuksen Jaakobin pojista ja vanhempien veljien nurjasta asenteesta perheen nuorimmaista Joosefia kohtaan.  Hänen profeetalliset unensa herättivät veljissä vihaa ja kateutta. Tavallisen normin  mukaan hänen olisi pitänyt  olla varovaisempi vanhempia veljiä kohtaan. Veljien uhmakas  asennoituminen olisi tuhonnut Joosefin elämän, ellei Jumala olisi ollut näiden unien taustalla. Veljet  melkein surmasivat hänet, mutta vanhimman veljen Ruubenin ansiosta hän pelastui. Hänet myytiin Egyptiin orjaksi ja nyt tämä unennäkijä   saatiin kauas pois veljespiiristä. Onneksi  kertomus ei  pääty kuitenkaan  tähän!  Joosef sai olla aidon ja rehellisen elämän merkeissä suuressa koko maailmaa koskevassa Jumalan suunnitelmassa. Saihan Jaakob, Joosefin isä poikineen myöhemmin turvapaikan sieltä Egyptistä, kun tuli suuri nälänhätä siihen osaan maailmaa. Jumala sai sulattaa veljien sydämet uudelleen yhteen ja Jaakob sai takaisin nuorimman poikansa  pitkän suremisen jälkeen. Egyptissä Jaakobin pojista Joosefin avulla varttui vähitellen suuri kansa. Aikojen kuluessa kuitenkin muistot Joosefista kalpenivat. Uudet hallitsijat, jotka eivät välittäneet suuresti menneistä, näkivät Jaakobin kasvavan heimon vain uhkana ja alkoivat sortaa heitä. Kohtelu oli julmaa ja orjuuttavaa.

Kun sorto ja kurjuus vain lisääntyi Egytissä, herätti Jumala Mooseksen kansallensa avuksi. Hän oli saanut kasvatuksen Egyptin hovissa, mutta  toki juuriltaan Jaakobin heimoa. Mooses kiivastui nähdessään pahoinpitelyn, mikä kohdistui hänen omiin heimolaisiin.  Hetkellisen vihan puuskassa hän menetti mielensä malttin ja löi kuoliaaksi tämän egyptiäisen pahoinpitelijän. Se pakotti hänet pakenemaan tappajana kauas erämaahan. ( Lue 2Ms. Luku 2 ja 3 ) Siellä Mooses sai olla Jumalan koulussa 40-vuotta ennenkuin hän oli valmis ja kypsä toimimaan kansan johtajana. Kun hätä on suuri, niin apukin on lähellä. Jumala näki kansansa ahdingon ja nyt oli Hänen aikansa tarttua asioiden kulkuun.  Herra ilmestyi palavassa pensaassa Moosekselle ja antoi hänelle suuren tehtävän johdatella Jaakobin heimo maahan, jonka Hän oli luvannut jo aikoja sitten Aabrahamille. No, Faarao ei olisi halunnut luopua halvasta työvoimasta, mutta Jumalan aivoitukset menivät Faaraon ajatusten ja etujen edelle. Monien vitsausten jälkeen ylpeä Faarao joutui toki luovuttamaan ja päästämään matkalle Jaakobista syntyneen kansan.

Aikamme ihminen niin mielellään pitää ristin sanomaa julman verisenä ja luotaan työntävänä. Voiko tällainen tapa toimia ja olla tie ihmisen sydämeen? Kun lopullinen pako Egyptistä tapahtui monien vitsausten jälkeen tarvittiin viattoman karitsan uhria ja veren sivelyä ovien päällisiin ja pihtipieliin surman välttämiselsi. Egyptin kansalla ei ollut veren suojaa ja he menettivät kaikista perheistä vanhimpana syntyneet, ynnä karjan esikoiset. Isä meidän rukouksessa meitä kehoitetaan rukoilemaan päästöä pahasta, ts. paholaisesta! Faarao on vertauskuvallisesti paholaisen edusmies, joka taistelee viimeiseen asti Jumalaa vastaan. Kovaan kohteluun joutunut Faarao katui vielä lupaustaan ja ajoi  myöhemmin pakolaisia takaa. Hän menettikin uhmaamalla  Jumalaa sotajoukkonsa syvälle meren aaltoihin ja  joutui toteamaan, että Jumala on ihmistä ja maallista hallitsijaa väkevämpi.

Jeesus on enemmän kuin Mooses. Johannes kastaja totesi Jeesuksesta: “Katso Jumalan karitsa, joka ottaa pois mailman synnit.” Jumala on itsensä kautta hankkinut sinulle ja minulle päästön paholaisen vallasta. Veren sively sydämiemme ovilla riittää  turvaksemme niin elämässä kuin kuolemassakin. Eikä vain kerran elämässä, vaan se merkitsee jatkuvaa sisäistä uudistumista ,ts. ”jalkojen pesua” päivittäin aina perille saakka. Jumalan sana ja sen ilmoitus on Jumalan rakkauden  osoitusta meitä kohtaan.  Jeesus sanoi seuraavaa (joh.12:47 ): ”Jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä minä en tuomitse; sillä minä en ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
Joka katsoo minut ylen eikä ota  vastaanminun sanojani, hänellä on tuomitsijansa, se sana jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä". Sitä kuuleminen, sekä sen noudattaminen antaa  päästön paholaisen vallasta ja koroittaa Jeesuksen sovituksen ristillä kaikkea kalliimmaksi niin nyt ja aina!

Siunattua pääsiäisen aikaa TapaniVilmi                                

                                                        

Maaliskuu 2018           Murusia onnelliseen elämään!

Jeesuksen ympärillä parveili aikoinaan suuret kansanjoukot, eikä turhaan, koska Hänellä oli tärkeää sanottavaa. Matteuksen evankeliumin viidennessä luvussa Jeesus ”avaa suunsa” ja tuo julki ihmisen elämän onneen liittyviä syviä salaisuuksia. Tätä kutsutaan evankeliumissa ”vuorisaarnaksi” ja sillä on VT:n kymmeneen käskyyn verrattava ponsi. Juuri ”avata suunsa” oli merkkinä sen ajan yhteisössä, että asianomaisella oli jotakin hyvin tärkeää kerrottavaa. Jeesus oli kohdannut suuret kansanjoukot vähän aikaisemmin ja antanut avun ja lohdutuksen kärsiville ihmisille. Nyt oli aika siirtyä sivummalle, elikä nousta vuorelle ja kohdata oma lähipiiri opetuksen merkeissä.

Matt. 5:2-9: Yritän tehdä selkoa seuraavista jakeista niin että sisältö saa puhutella ja löytyy lisää uusia sisäisiä  siltoja. Jakeessa 3  hengellisesti köyhiä kutsutaan tässä onnellisiksi! Tässä ei toki ole rahasta kysymys, vaan sisäisen elämän kaipauksesta johonkin parempaan. Onni ja ilo tulee tiedosta, että on jotakin enemmän tämän kaiken julkisesti vallitsevan pinnallisen elämän takana. Tulee aika, jae 4, jolloin murheelliset saavat lohdutuksen ja Jumalan  valtakunta todellistuu maan päällä. Tänään syrjityt ja sydämissä murheelliset ja vähäiset Jeesuksen johdolla asuttavat tämän maanpiirin ja johtavat sitä voimallisesti. Nyt saame seurata kuinka laittomuus hyväksytään jopa julkisesti, mutta tulee päivä jolloin kaikki muuttuu. ”Maan hiljaisista”, elikä Jumalaa janoavista ja synnin vaikutuksista murehtivista  tulee kansa joka saa korvauksen, hyvityksen ja lohdutuksen menneen ajan tyranniasta ja väärästä kohtelusta.

Jakeessa 6 on kysymys  myös oikeutta kaipaavista sydämistä. Heille kuuluu lupaus oikeuden astumisesta voimaan.Matteus 25 kuvaa kansojen tuomioita ja siitä kuinka kansat seulotaan. Tässä ei ole kysymys siitä kun kirjat avataan, vaan siitä kenellä on oikeus päästä sisälle tähän maan päälliseen Herran valtakuntaan.  Kapinalliset poistetaan maan päältä ja Jeesus ottaa hallituksen omiensa johdolla. Silloin oikeus astuu voimaan ja jäljellä oleville kansoille opetetaan  Herran tuntemusta . Jes. 11:9: -Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niinkuin vedet peittävät meren. Ihana lupaus ajalle, jolloin  Jeesuksen maanpiirin hallinto toteutetaan ”rautaisella valtikalla”. Tämä valtakunta ajatus on keskeinen ja toistuu Matteuksen evankeliumissa usein, mutta toteutuu vasta aikojen lopussa, toki ennen sitä lopullista uutta Jumalan maailmaa.

Ainoastaan puhdassydämiset saavat nähdä Jumalan jakeen 8 mukaan. He eivät ole kahden tien kulkijoita, vaan ovat ankkuroineet lujasti elämänsä Kristukseen ja opetuslapseudessa elämiseen. 2Tim. kirje ja luku 6 jakeesta 12 ja eteenpäin vapaita ajatuksia: -Sieltä tulee kehoitus hyvään uskon kilvoitteluun ja tarttumisesta iankaikkiseen elämään, monien silminnäkijöiden edessä. Kristuksen palvelijana pyrit tahrattomaan elämään ja seisot hänen todistajana täällä ajassa! Tämä elämä juontaa eräänä päivänä siihen, että saamme nähdä ainoan valtiaan, kuningasten kuninkaan ja herrojen Herran. ”Ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa!” Taivastie on jatkuvaa kilvoitusta aina perille asti.

Viitaten vielä jakeeseen 7, joka jäi ikäänkuin väliin on ajatus laupeudesta, ts.  armahtavaisuudesta. Se ei ole vain säälin tunnetta hädässä olevia kohtaan.  vaan rinnalle tulemista ja käytännön tukea arkielämässä. Siitä hyvänä esikuvana on laupias samarialainen, joka otti huostaan ja vielä maksoi haavoitetun hoitokulut. Kulkihan siitä ohi pappi ja leeviläinen, joka suorittivat jumalanpalvelusta Temppelissä, mutta heillä ei ollut aikaa puuttua tämän pahoipidellyn kohtaloihin. Hyvin tavallista myös meidän ajassa, koska kiire ja itsekäs elämä sitoo. Jakeessa 14 Jeesus jatkaa vielä: Eihän lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampun jalkaan, niin että se loistaa kaikille huoneessa oleville. Halveksittu samarialainen otti huostaan ja saa varmasti palkkansa ajallaan Jumalan valtakunnassa. Tee sinä myös samoin, niin ilo ja onni on  taattu myös sinulle tänään ja tulevaisuudessa!

Lumen ja jään keskeltä Tapani Vilmi




Jouulukuu 2017
-Hyvän mielen juhla!

Joka vuosi muistelemme erikoisesti joulua odotellessa Vapahtajamme Jeesuksen syntymää  keskellemme.  Kuten tiedämme Sanaan viitaten, puitteet olivat niukanlaiset! Puhummehan toki  Jumalan inkarnaatiosta  ihmiskunnan keskellä. Jesaja ennustaa Hänestä näin 9: 5-6:  ”Sillä lapsi on meille syntynyt , poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä  Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa;  se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.”

Joosefin ja Marian vaatimaton koti  sai ottaa vastaan tämän ihmeellisen taivaan lahjan. Päivää, emmekä hetkeä varmuudella tiedä, mutta juuri tämä adventin ja joulun aika on varattu tämän suuren tapahtuman muistoksi! Monien mielestä joulua ei pitäisi viettää, koska sillä on pakanalliset juuret. Kysynkin, pitäisikö tässä pimeän vuodenaikamme keskellä sammuttaa viimeisetkin valonsäteet? Kaikkihan ennen Jeesuksen syntymää  Israelin ulkopuolella oli pakanallista. Evankeliumi ja Uuden Testamentin sanoma muuttaa juhlamme hengellisiksi. Kaikkihan riippuu siitä kuinka vietämme oman joulumme. Pakanat juhlivat juhlansa vuodenajasta ja niiden nimistä riippumatta. Mutta me kristitty kansa juhlimme Jeesuksen syntymää aikamme keskelle!

Paimenet kedolla, jotka eivät olleet suuremmin arvossa yhteiskunnan keskellä, saivat todistaa yhden  maailmanhistorian tärkeimmän tapahtuman.  Luukas on taltioinut tarkasti luvussa 2:13-14: ”Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat;  Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.” Samassa luvussa hiukan aikaisemmin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään ja paimenet peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänä päivänä syntynyt  Vapahtaja, joka on, Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.” Tässä onkin todella aihetta hyvään mieleen ja elämän juhlistamiseen!

Joulukuun  6. päivänä sain olla ekumeenisessa juhlassa Helluntaiseurakunnan edustajana Uppsalan Tuomiokirkossa juhlistamassa Suomen itsenäisyyden kunniaksi järjestetyssä 100-vuotisjuhlassa. En ollut sinne toki pyrkinyt, mutta kun pyydettiin ja sainhan myös olla apuna kuorossa, missä juuri miesäänistä oli pulaa. Vaikea on kieltäytyä, kun on Suomen itsenäisyyden juhlasta kysymys. Joskus on hyvä ylittää rajoja ja kurkistaa, miten se hengellinen elämä on siellä naapurin puolella.  Vaikka meidän mielestä kirkon  teologia ei seuraa yksinomaan raamatullista ohjausta, niin on sydäntä lämmittävää tavata sydämen uskovia myös yli seurakuntarajojen.   Puitteet olivat todella komeat verrattuna Jeesuksen syntymään pienessä Beetlehemin tallissa.  Oli puheita, kuoro- tanssi- ja lauluesityksiä, ja päätteeksi juhlakahvit yhdessä juhlaväen kanssa. Mikko Rajala, sydämellinen nuorimies,  taitava muusiikin ohjaaja ja opettaja, sai kuoron innoitukseen ja sydämen paloon yhdessä sinfoonikkojen hyvällä avustuksella. Myös Härnösandin suomalaisjuurinen  piispa emerita, Tuulikki  Koivunen Bylund luotsasi saarnassaan omien kokemustensa pohjalta läpi näitä suomalaisen siirtolaisuuden eri vaiheita tässä maassa.

Itsänäisyydestä puhuminen koskettaa useimpia meistä vanhempaan ikäpolveen kuuluvat. Minunkin isäni oli vuosia sodassa ja sota oli myös leimannut häntä, eikä aina niinkään myönteiseti. Kolme muuta veljeä selvisi elävänä läpi sodan, vain yksi menehtyi keuhkotautiin välirauhan aikana hänen suorittaessa asepalvelusta. Äidin ainoa veli toki kaatui talvisodan viimeisenä päivänä niin että itsenäisyydellämme on korkea hinta. Isä ja ja hänen veljensä myönsivät, että äidin rukoukset kantoivat heitä läpi  sodan kirojen elävinä. Jeesus ei selvinnyt elävänä hengellisessä sodassa saatanaa ja  hänen juonia vastaan. Kuitenkin juuri ristin kuoleman kautta Jeesus hankki meille ikuisen voiton ja sitä me todella juhlistamme tämänkin joulu edustalla.  Hyvän mielen juhlat sisäisen rauhan merkeissä ovat jo nyt ja jatkuvat halki ikuisuuden.

Päätteeksi liitän rukoukseni itsenäisyysjuhlassa siellä Tuomiokirkossa: -Isä meidän, kaiken lohdutuksen Jumala, mieliemme parantaja. Me kiitämme Sinua tässä juhlassa Suomen itsenäisyydestä. Keskellä ahtaita aikoja olet ollut turvalinna ja apumme tämän 100-vuoden aikana.  Esivanhemmat, teitä me muistamme, vapauden puolesta taistelijat. Pyhä kolminainen Jumala, Sinun avulla me säilytimme ja säilytämme vapauden ja itsenäisyytemme. Me rukoilemme myös Ruotsin puolesta asuinmaanamme. Kaikkivaltias Isä, me kiitämme Sinua Vapahtajamme Jeesuksen nimessä.

Hyvää Joulua ja joulumieltä toivotellen Tapani Vilmi



Marraskuu 2017
-Valoa kohden!
  
Adventtiaika  lähestyy ja hyvä niin, koska kynttilät ja erilaiset valaistukset tuovat hiukan lämpöä tämän hämärtyvän päivän keskelle. Ensilumet ovat juuri sataneet ja kompastumisen vaara tuolla ulkona on aivan ilmeinen. Olin tyttäreni  Noah-pojan kanssa  Uppsalassa luistinradalla ja loukkasin lihaksia ja jänteitä kaatuessani. Noah kiipesi lumitöyrään päälle ja tartutti saappaansa sinne nietoksiin. Mikäpä siinä muu auttoi kuin ukin kavuta sinne ylös ja pelastaa se vasta hankittu uusi saapikas. Tulin alas hiukan varomattomasti ja niin siinä vain kävi, että kaaduin ja tulin päistikkaa  alas sieltä töyräältä. Takareiden jänteet ja lihakset joutuivat koetukselle. Tunsinkin heti, että jotain siellä revähti. Ensimmäinen ajatus olikin, että mahdanko edes pystyä kävelemään! No, toki se siitä jotenkin helpottui, mutta  ikäänkuin  vanhemmuus kouraisi  otteen olemuksestani. Varmasti ottaa useita viikkoja  ennenkuin paikat ovat taas normaalissa kunnossa.  Pitäisi olla varovaisempi, koskapa vanhemmuuden ei ole enää samaa notkeutta ja ruumiin hallintaa, valitettavasti!

Raamattu on totuuden kirja!  Se kertoo rehellisesti asioiden oikean laidan. Senkin, että muista Luojaa nuoruudessasi ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova. "Nämä eivät minua miellytä". Myös sen karun todellisuuden kuinka ihminen on puutteellinen parhaimmillaankin.  Jos Raamattu olisi ihmismielen mukaan kirjoitettua sanaa, niin monet siellä tunnettujen henkilöiden virheet ja harha-askeleet olisivat jääneet meille tuntemattomiksi. Vain Jumala on täydellinen ja annettu  laki  kuvaakin Hänen vaatimuksia meihin nähden. Laki on hengellinen ja joka sen täyttää on siitä elävä. Valitettavasti kukaan meistä omin voimin ei kykene sitä täyttämään. Eivät siihen kyenneet  Aabraham, eikä muutkaan  vanhan ajan suuret Jumalan miehet. Yhtä vähän  Paavali,  samoin kuin Jeesuksen lähellä eläneet opetuslapset.  Jobista sanotaan toki, että hän oli nuhteeton Jumalan edessä. Miksi, siksi, että hän oli rehellinen ja uhrasi omien puutteidensa, samoin kuin lastensakin edestä uhreja Jumalalle. Hän oli tietoinen siitä, että sovitusta  ei ole ilman veren vuodatusta.  Joh. 2:23-25 antaa meille tylyn kuvan ihmisen oikeasta luonteesta. Kansa parveili Jeesuksen ympärillä ja ihasteli  Häntä suurten tunnustekojen tähden. –Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille, sentähden että Hän tunsi kaikki, eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä Hän tiesi itse, mitä ihmisessä on.

Martin Luther, suuri uskonpuhdistaja, kirkollinen uudistaja, suurista puutteista huolimatta oivalsi tämän Jumalan suuren armon.  Rm 1:17:  -Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niikuin kirjoitettu on: ”Vanhurskas on elävä uskosta”. Hänen hengellinen kamppailu päättyi siihen kun  hän ymmärsi tämän ja  sai levon ja rauhan Jeesuksen ristin työhön perustuen. Itsensä kurittaminen ja askeettiset elämäntavat eivät olleet siihen asti auttaneet. Raamattu kertoo, myös sen, että Aabraham on meidän kaikkien uskon isä! Monet hänen läheisyydessään varmasti katsoivat häneen ihastellen hänen oikeamielisiä asenteita ja hyviä elämän tapoja. Aabraham oli varmasti ihmisenä  rehellinen  ja esimerkillinen mies aina vain pahentuvan ajan keskellä.  Mutta hänelläkään ei ollut katetta Jumalan edessä nojata omaan elämäänsä. Rm 4:2-3 kertoo seuraavaa:  -Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä. Sillä mitä Raamattu sanoo? Aabraham  uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.  Tutkipa vain roomalaiskirjeen lukuja 1-8, niin sieltä se todelinen vapauden evankeliumi loistaa valoa ja synnyttää elämää.

Kun olin siellä lumihasan päällä  ja lähdin laskeutumaan alas, niin on hyvä olla jälkiviisas! Tietty varovaisuus rehellisyyden nimessä olisi välttänyt minut tältä kivuliaalta kaatumiselta. Siksi onkin yleisesti ottaen hyvä huomioida asiat oikein jo etukäteen, muutoin voi tulla kohtalokkaita seurauksia.  Jumalan  varjelus toki auttaa,  mutta Hän on antanut ymmärryksen ja luvan  sen käyttämiseen. Raamattu kehoittaakin meitä valvomaan myös ikuisen henkemme puolesta  ja sanoo, että aika on paha! Tätä uskon sanomaa on hyvä elää todeksi ja levittää kaikkien ihmisten tietoisuuteen.  Rm 10:15 kertoo näin:  ”Kuinka  suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat”. On hyvä kuulla kuinka asema Jumalan edessä saavutetaan Lutherin tapaan. ”Yksin uskosta, yksin armosta”. Paavali kirjoittaa Gal. 1:8: -Vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Uskon ja armon sanomaan ei voi lisätä mitään. Jeesuksen risti  on se perusta minkä päälle voit rakentaa jäljellä olevan elämäsi! Kasteessa yhdistettynä Jeesuksen kuolemaan ja nousten sieltä kastehaudasta uuteen hengelliseen elämään  seurakunnan yhteydessä. Siellä saat ohjausta syvempään hengelliseen  elämään ja myös opit peilaamaan itseäsi myös kotona Jumalan peilissä, Hänen Sanansa ääressä. Se on hengellisen kasvun tie, elikä ts. ristin tie, joka johtaa perille ikuiseen  elämään uudessa valon maailmassa.

Siunausrikasta Adventtia toivotellen Tapani Vilmi



Lokakuu 2017
-Herra on minun paimeneni!

Tässä on ollut kaikenlaisia kiireitä kulunen kesän aikana, niin että tämä kirjoittelukin on jäänyt hiukkasen taka-alalle. Muutto rivitaloasunnosta pienempää asuntoon aivan Knivstan aseman läheisyyteen. Siinä on ollutkin aikamoinen purku, koska sitä kaikenlaista tavaraa on kerääntynyt monien vuosien aikana, eikä nykyiseen asuntoomme  kuulu suuria varastotiloja. Nyt prosessi on toki saatettu päätökseen ja on taas helpompi hengittää kaiken raivauksen jälkeen. Hyvä toimia niin kauan kun voimia ja terveyttä riittää. Siinä sivussa olemme tutustuneet muutamiin  ruotsalaisiin täällä Knivstassa, joille  Herra on puhunut  oman seurakunnan perustamisesta paikkakunnalle. Olemme kesän aikana liittyneet myös mukaan tähän ryhmään. Pidämme aluksi kotirukouksien lisäksi kokouksia kerran kuukaudessa.Siis töitä ja haasteita kyllä on useammallakin rintamalla. Suomalainen työ Uppsalassa valitettavasti kangertelee! Mikä lienee avain sen työn avartumiselle?

Jeesus sanoo näin Joh. 10:9 : -Minä olen ovi ( veräjä); jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Sama luku 10:11: -Minä olen se hyvä paimen . Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Luonnontieteilijä Goethe on sanonut jotenkin tähän tapaan: -Jos haluat ymmärtää näkymätöntä maailmaa, niin katsele silloin näkyväisiä. Tässä luvussa on kyse hyvin tutuista asioista, ainakin sen ajan ihmisille lähi-idän näkökulmasta katsoen. Paimenen tehtävä oli huolehtia lampaista ja niiden hyvinvoinnista. Yöksi sisälle vartioituun aitaukseen ja aamulla ulos etsimään niittyjä ja vesilähteitä. Lammas ei ole kyllin viisas löytämään ravintoansa, eikä kykene myöskään puolustautumaan petoeläimiä vastaan. Siinä olikin paimenelle tehtävää yltäkyllin!

Lampaat paimenensa seurassa ovat kielikuva ihmisen, elikä sinun ja minun hengellisestä todellisuudesta. Tässä tulee se näkymätön meidän silmiemme eteen näkyvänä todellisuutena. Jeesus sanoi:  -Jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu. Ihminen rinnastetaan lampaaseen, surullista kylläkin. Ei siis kykene selviytymään omin voimin elämän monista haasteista, eikä osaa löytää niitä niittyja ja lähteitä, mitkä tuottavat terveyttä ja hyvinvointia. Aistimaailma vangitsee! Pinnallisen ja ajallisen elämän houkutukset viettelevät vieden niin monet helposti mukanaan. Kuinka sattuva onkaan tämä vanha suomalainen sananparsi:  -Moni kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkoa (siis puun nilaa ) sisällä, akanoita kuoren alla. Taivaan avaruuksissa vaanivat myös tämän ilmavallan hallitsijat, jotka tahtovat turmella ja tuhota kaiken sen kauniin, minkä Jumala asetti rajoineen ihmisen parhaaksi. Koko luomakunta huokaa ja odottaa hartaasti sitä päivää, jolloin kaikki ennallistetaan Jumalan alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.

Elämän ei toki silti tarvitse mennä kokonansa pieleen, koska Jumala on valmistanut vastalääkket vihollisen kukistamiseksi ja myös aistillisen ihmisen hillitsemiseksi! Roomalaiskirje 5:19 sanoo näin: -Niinpä siis , samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi. Mielenmuutos saa vallankumouksen  aikaan! Sitä kutsutaan myös uudestisyntymisen ihmeeksi. Jeesus, joka kutsuu itseänsä oveksi tai veräjäksi turva-aitaukseen , muuttuukin samalla hyväksi paimeneksi. Hänestä tulee sinun turva ja puolustaja omaan elämääsi. Hän antaa sinulle ilon, inspiraation, tarkoituksen ja hyvän itsetunnon. Sinä olet uniikki, elikä ainutlaatuinen Jumalan edusmies täällä arkesi ja sen luovan elämän keskellä. Pääset pois puutostaudeista ja voit yhtyä Daavidin psalmin 23 ensijakeeseen: - Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu!
                                                              
Myöhäisen syksyn terveisin Tapani Vilmi




Maaliskuu 2017
-Pääsiäisen tapahtumien edustalla!
  
Hiljainen viikko lähestyy ja sen koskettava sanoma!  Raamattu kertoo hyvin yksityiskohtaisesti Jeesuksen elämän viimeisestä viikosta maan päällä. Johanneksen evankeliumi luvusta 12 eteenpäin on runsas lähde niille, jotka haluavat tutkia lähemmin Jumalan suunnitelman loppuvaiheita Jeesuksen elämässä.

Viikko alkaa vierailulla Martan, Marian ja Lasaruksen kodissa. Tämä koti oli Jeesukselle hoivan majatalo, missä Hän sai levätä todellisten ystävien seurassa.  Seuraavana päivänä kuninkaallinen vastaanotto aasin selässä Jerusalemia kohden ratsastavalle kansan hyvän tekijälle! Taustalla temppelissä papisto ja opettajat kiristelivät hampaitaan heihin kohdistuneen kritiikin tähden. Papisto tahtoi surmata Jeesuksen  yhdessä Lasaruksen kanssa, koska hänen  herättäminen kuolleista puhui Jeesuksen jumalallisista valtuuksista. Tavallinen kansa juhli Häntä  kuin Israelin kuningasta! Kansalla oli aikomus vaikuttaa maallisen vallan epäkohtiin juuri Jeesuksen avulla. Pettymys olikin sitten suuri kun Jeesus ei vastannut kansan toiveisiin Israelin kuninkuudesta! Samat ihmisjoukot muutama päivä myöhemmin vaativat Hänelle teloitusta Pilatuksen edessä.

Jeesuksen lapsuudesta ja elämästä ennen julkista esiintymistä on tallennettu raamattuun vain hyvin vähän. Toki pieni yksityiskohta matkalta pääsiäisjuhlille Jerusalemiin Jeesuksen ollessa 12 vuotias. Takaisin kotimatkalle lähdettäessä Hän oli jäänyt yllättäen pois matkaseurueesta ja vanhemmat palasivat huolestuneina takaisin kaupunkiin. Jeesus löytyikin palavan  innokkaana temppelistä opettajien keskeltä kuunnellen ja kysellen heiltä. Vanhempien kummasteluun tuli vastaus: ”Minun tulee olla siellä, mitkä minun Isäni ovat!” Temppeli ja sen hengellinen