Ana Paula -paketti (2 x CD + nuottikirja)

Hinta: 19,95 e
Lue lisää »

Paimenen palsta

  
Huhti- ja toukokuu  2018
-Varhaiskevään ja helluntain kynnyksellä!

Raamattu ja historian kirjat osoittavat selvästi, kuinka kristinusko levisi koko  ”sen aikuista maailmaa koskevaksi uskonnoksi” parin ensimmäisen vuosisadan aikana. Jeesus itse oli antanut lähetyskäskyn : ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä; menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia. Kastakaa  heidät Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heidät pitämään kaikki, mitä minä olen teille käskenyt. Katso minä olen kanssanne joka päivä maailmanajan täyttymykseen asti.”  Tunnettu tosiasia on, että Jeesuksen opetuslapset onnistuivat käynnistämään tämän  koko maailmaa koskevan prosessin.Opetuslapset olivat olleet aivan tavallisia arjessa ahertavia miehiä.  Toki Jeesuksen seurassa vaeltaneet ja oppinsa Häneltä saaneet, mutta eivät kuuluneet ns. vaikutusvaltaisten ja hyvin koulutettujen rivistöön.

Helluntai lähestyy ja sen tuoma sanoma koskettaa, puhuttelee ja luo uutta kutsua jälleen kerran  sielumme maailmaan. Ilman Jumalan itsensä konkreettista puuttumista historian kulkuun,  olisimme jääneet hengellisesti ikäänkuin erämaahan ilman rohkeutta ja voimaa. No, toki asiat eivät jääneet tälle tasolle, vaan Jeesuksen lupauksen mukaan Armon Henki vuodatettiin rukoilevien ja odottavien sydämiin runsain mitoin! Golgata ja ristin sanoma ei saanut jäädä lukittujen ovien sisälle, vaan  se täytyi viedä koko maailman tietoisuuteen. Me tiedämme tietysti hyvin, että Jumalan Pyhä Henki oli se dynaaminen voima ja Persoona, joka sai alkuun sen, että sanoma levisi näinkin nopeasti! Ap: 1:8:  ”Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ( dynamis ) ja te tulette olemaan minun todistajani ( martyres )”, tarvittaessa aina kuolemaan saakka! Oli tietysti myös monia  käytäntöön liittyviä tekijöitä, mitkä auttoivat suoriutumaan tästä suuresta tehtävästä. Paavali kirjoittaa siitä Gal. 4:4 mm. näin: ”Kun aika oli täytetty”, mutta emme tässä nyt perehdy siihen lähemmin.

Kevät ja sen muuttuminen varhaiskesäksi on kerrassaan  ihastuttavaa aikaa,  luonto puhkeaa kukkaan ja lämmin kesätuuli hivelee poskipäissä. Kuntoradallakin on mukava käydä, kun saa jo vähentää vaatetusta ja nauttia viimaisen kevään jälkeen lämmöstä. Vuodenaikojen vaihtelu tuokin oman onnensa tähän muutoin niin arkiseen ”hölkkäelämään”. Ihastuksesta puhuminen tuo mieleen sananlaskujen kirjan luvun 8:31: ”Maan kiekko oli leikkikalunani ja ihastukseni olivat ihmislapset.” Ei se siis ollut Raamatun opetus, jos varhaisella keskiajalla uskottiin maan olevan pannukakun muotoinen! No, onhan se raamatun totuus vähitellen hiipinyt myös tieteenkin maailmaan! Siinä luvussa puhutaan, kuinka Viisaus on ollut Jumalan tykönä jo alunperin ennen luomisen alkua. Hän oli mukana itse luomistössä, ”varma ja vahva työtoveri”  ja on tietysti Jumalan toinen persoona, meidän hyvin tuntema Jeesus. Jae 34 jatkeena sanookin: ”Autuas elikkä onnellinen se ihminen  joka minua kuulee.”

Kirjeessään Kolossalaisille Paavali tuo julki suvereenin Jumalan valtaoikeuksia koko näkyvään ja näkymättömään maailmaan. Tiede voisi oppia ehkä jotakin ja välttyä turhalta vaivalta sivisaatioiden  etsimisestä avaruudessa, jos tahtoisi kuulla tätä Jumalan vahvaa ja varmaa työtoveria. Kol: 1:14-17:  ”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen, ja Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa.”  Snl: 8:22- vapaammini siteerattuna: ”Herra omisti minut ennen työnsä alkamista ennen aikojen alkua.  Ajattomuudesta minut on asettu olemaan.”  Jeesus on Jumalan käsivarsi näkyvän maailman keskellä!  Kol: 1:16:  ”Sillä Hänessä luotiin kaikki, mikä  taivaissa ja maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu Hänen kauttansa ja Häneen.”

Varhaiskevään tuoksu ja Helluntain läheisyys  ihastuttaa uudelleen ja uudelleen, niin myös Raamatun  selkeät totuudet elämän peruskysymyksissä. Ne täytyy toki omistaa ja silloin Jumalan lämpimät tuulet hivelevät itsekunkin sisäistä mailmaa ja synnyttävät  ajattoman kevään ja kesän tuulia sydämiimme. Näillä sanoilla lähetänkin sinut lukijani kesän lämpöön ja toivon mukaan sen tuomaan ihanaan ja virvoittavaan lepoon. Ole silti kuulolla, sillä Pyhä Henki tahtoo vaikuttaa kauttasi kun tapaat tuttuja, sukulaisia ja vaikkapa jonkun aivan uuden huokailevan lähimmäisen!  Syyskesällä, mikäli Herra suo, niin palaan palstalleni takaisin!

Siunausrikasta kesää toivotellen Tapani Vilmi



Maalis-huhtikuu 2018
-Sanomaa pääsiäiselle!

Ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti.   Jeesus tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö, nousi ehtooliselta ja riisui vappansa, otti liinavaatteen ja vyötti sillä itsensä.   Sitten hän kaatoi vettä pesumaljaan ja rupesi pesemään opetuslastensa jalkoja ja pyyhkimään niitä liinavaatteeseen, jolla oli vyöttäytynyt.    Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle; ”Herra, sinäkö peset minun jalkani?”    Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät”.   Pietari sanoi hänelle: Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani”. Jeesus vastasi hänelle: ”Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani”.   Simon Pietari sanoi hänelle: ”Herra, älä pese ainoastaan minun jalkojani, vaan myös kädet ja pää”. Jeesus sanoi hänelle: ”Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan pohdas”.   Tämä teksti on Johanneksen evankeliumin luvusta 13:1-10.

Päääsiäisellä on hyvin pitkä perinne liittyen kristinuskon juutalaiseen perintöön. Muistamme toki, ainakin me vanhempi sukupolvi, kertomuksen Jaakobin pojista ja vanhempien veljien nurjasta asenteesta perheen nuorimmaista Joosefia kohtaan.  Hänen profeetalliset unensa herättivät veljissä vihaa ja kateutta. Tavallisen normin  mukaan hänen olisi pitänyt  olla varovaisempi vanhempia veljiä kohtaan. Veljien uhmakas  asennoituminen olisi tuhonnut Joosefin elämän, ellei Jumala olisi ollut näiden unien taustalla. Veljet  melkein surmasivat hänet, mutta vanhimman veljen Ruubenin ansiosta hän pelastui. Hänet myytiin Egyptiin orjaksi ja nyt tämä unennäkijä   saatiin kauas pois veljespiiristä. Onneksi  kertomus ei  pääty kuitenkaan  tähän!  Joosef sai olla aidon ja rehellisen elämän merkeissä suuressa koko maailmaa koskevassa Jumalan suunnitelmassa. Saihan Jaakob, Joosefin isä poikineen myöhemmin turvapaikan sieltä Egyptistä, kun tuli suuri nälänhätä siihen osaan maailmaa. Jumala sai sulattaa veljien sydämet uudelleen yhteen ja Jaakob sai takaisin nuorimman poikansa  pitkän suremisen jälkeen. Egyptissä Jaakobin pojista Joosefin avulla varttui vähitellen suuri kansa. Aikojen kuluessa kuitenkin muistot Joosefista kalpenivat. Uudet hallitsijat, jotka eivät välittäneet suuresti menneistä, näkivät Jaakobin kasvavan heimon vain uhkana ja alkoivat sortaa heitä. Kohtelu oli julmaa ja orjuuttavaa.

Kun sorto ja kurjuus vain lisääntyi Egytissä, herätti Jumala Mooseksen kansallensa avuksi. Hän oli saanut kasvatuksen Egyptin hovissa, mutta  toki juuriltaan Jaakobin heimoa. Mooses kiivastui nähdessään pahoinpitelyn, mikä kohdistui hänen omiin heimolaisiin.  Hetkellisen vihan puuskassa hän menetti mielensä malttin ja löi kuoliaaksi tämän egyptiäisen pahoinpitelijän. Se pakotti hänet pakenemaan tappajana kauas erämaahan. ( Lue 2Ms. Luku 2 ja 3 ) Siellä Mooses sai olla Jumalan koulussa 40-vuotta ennenkuin hän oli valmis ja kypsä toimimaan kansan johtajana. Kun hätä on suuri, niin apukin on lähellä. Jumala näki kansansa ahdingon ja nyt oli Hänen aikansa tarttua asioiden kulkuun.  Herra ilmestyi palavassa pensaassa Moosekselle ja antoi hänelle suuren tehtävän johdatella Jaakobin heimo maahan, jonka Hän oli luvannut jo aikoja sitten Aabrahamille. No, Faarao ei olisi halunnut luopua halvasta työvoimasta, mutta Jumalan aivoitukset menivät Faaraon ajatusten ja etujen edelle. Monien vitsausten jälkeen ylpeä Faarao joutui toki luovuttamaan ja päästämään matkalle Jaakobista syntyneen kansan.

Aikamme ihminen niin mielellään pitää ristin sanomaa julman verisenä ja luotaan työntävänä. Voiko tällainen tapa toimia ja olla tie ihmisen sydämeen? Kun lopullinen pako Egyptistä tapahtui monien vitsausten jälkeen tarvittiin viattoman karitsan uhria ja veren sivelyä ovien päällisiin ja pihtipieliin surman välttämiselsi. Egyptin kansalla ei ollut veren suojaa ja he menettivät kaikista perheistä vanhimpana syntyneet, ynnä karjan esikoiset. Isä meidän rukouksessa meitä kehoitetaan rukoilemaan päästöä pahasta, ts. paholaisesta! Faarao on vertauskuvallisesti paholaisen edusmies, joka taistelee viimeiseen asti Jumalaa vastaan. Kovaan kohteluun joutunut Faarao katui vielä lupaustaan ja ajoi  myöhemmin pakolaisia takaa. Hän menettikin uhmaamalla  Jumalaa sotajoukkonsa syvälle meren aaltoihin ja  joutui toteamaan, että Jumala on ihmistä ja maallista hallitsijaa väkevämpi.

Jeesus on enemmän kuin Mooses. Johannes kastaja totesi Jeesuksesta: “Katso Jumalan karitsa, joka ottaa pois mailman synnit.” Jumala on itsensä kautta hankkinut sinulle ja minulle päästön paholaisen vallasta. Veren sively sydämiemme ovilla riittää  turvaksemme niin elämässä kuin kuolemassakin. Eikä vain kerran elämässä, vaan se merkitsee jatkuvaa sisäistä uudistumista ,ts. ”jalkojen pesua” päivittäin aina perille saakka. Jumalan sana ja sen ilmoitus on Jumalan rakkauden  osoitusta meitä kohtaan.  Jeesus sanoi seuraavaa (joh.12:47 ): ”Jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä minä en tuomitse; sillä minä en ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman.
Joka katsoo minut ylen eikä ota  vastaanminun sanojani, hänellä on tuomitsijansa, se sana jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä". Sitä kuuleminen, sekä sen noudattaminen antaa  päästön paholaisen vallasta ja koroittaa Jeesuksen sovituksen ristillä kaikkea kalliimmaksi niin nyt ja aina!

Siunattua pääsiäisen aikaa TapaniVilmi                                

                                                        

Maaliskuu 2018           Murusia onnelliseen elämään!

Jeesuksen ympärillä parveili aikoinaan suuret kansanjoukot, eikä turhaan, koska Hänellä oli tärkeää sanottavaa. Matteuksen evankeliumin viidennessä luvussa Jeesus ”avaa suunsa” ja tuo julki ihmisen elämän onneen liittyviä syviä salaisuuksia. Tätä kutsutaan evankeliumissa ”vuorisaarnaksi” ja sillä on VT:n kymmeneen käskyyn verrattava ponsi. Juuri ”avata suunsa” oli merkkinä sen ajan yhteisössä, että asianomaisella oli jotakin hyvin tärkeää kerrottavaa. Jeesus oli kohdannut suuret kansanjoukot vähän aikaisemmin ja antanut avun ja lohdutuksen kärsiville ihmisille. Nyt oli aika siirtyä sivummalle, elikä nousta vuorelle ja kohdata oma lähipiiri opetuksen merkeissä.

Matt. 5:2-9: Yritän tehdä selkoa seuraavista jakeista niin että sisältö saa puhutella ja löytyy lisää uusia sisäisiä  siltoja. Jakeessa 3  hengellisesti köyhiä kutsutaan tässä onnellisiksi! Tässä ei toki ole rahasta kysymys, vaan sisäisen elämän kaipauksesta johonkin parempaan. Onni ja ilo tulee tiedosta, että on jotakin enemmän tämän kaiken julkisesti vallitsevan pinnallisen elämän takana. Tulee aika, jae 4, jolloin murheelliset saavat lohdutuksen ja Jumalan  valtakunta todellistuu maan päällä. Tänään syrjityt ja sydämissä murheelliset ja vähäiset Jeesuksen johdolla asuttavat tämän maanpiirin ja johtavat sitä voimallisesti. Nyt saame seurata kuinka laittomuus hyväksytään jopa julkisesti, mutta tulee päivä jolloin kaikki muuttuu. ”Maan hiljaisista”, elikä Jumalaa janoavista ja synnin vaikutuksista murehtivista  tulee kansa joka saa korvauksen, hyvityksen ja lohdutuksen menneen ajan tyranniasta ja väärästä kohtelusta.

Jakeessa 6 on kysymys  myös oikeutta kaipaavista sydämistä. Heille kuuluu lupaus oikeuden astumisesta voimaan.Matteus 25 kuvaa kansojen tuomioita ja siitä kuinka kansat seulotaan. Tässä ei ole kysymys siitä kun kirjat avataan, vaan siitä kenellä on oikeus päästä sisälle tähän maan päälliseen Herran valtakuntaan.  Kapinalliset poistetaan maan päältä ja Jeesus ottaa hallituksen omiensa johdolla. Silloin oikeus astuu voimaan ja jäljellä oleville kansoille opetetaan  Herran tuntemusta . Jes. 11:9: -Ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niinkuin vedet peittävät meren. Ihana lupaus ajalle, jolloin  Jeesuksen maanpiirin hallinto toteutetaan ”rautaisella valtikalla”. Tämä valtakunta ajatus on keskeinen ja toistuu Matteuksen evankeliumissa usein, mutta toteutuu vasta aikojen lopussa, toki ennen sitä lopullista uutta Jumalan maailmaa.

Ainoastaan puhdassydämiset saavat nähdä Jumalan jakeen 8 mukaan. He eivät ole kahden tien kulkijoita, vaan ovat ankkuroineet lujasti elämänsä Kristukseen ja opetuslapseudessa elämiseen. 2Tim. kirje ja luku 6 jakeesta 12 ja eteenpäin vapaita ajatuksia: -Sieltä tulee kehoitus hyvään uskon kilvoitteluun ja tarttumisesta iankaikkiseen elämään, monien silminnäkijöiden edessä. Kristuksen palvelijana pyrit tahrattomaan elämään ja seisot hänen todistajana täällä ajassa! Tämä elämä juontaa eräänä päivänä siihen, että saamme nähdä ainoan valtiaan, kuningasten kuninkaan ja herrojen Herran. ”Ilman pyhitystä ei kukaan ole näkevä Herraa!” Taivastie on jatkuvaa kilvoitusta aina perille asti.

Viitaten vielä jakeeseen 7, joka jäi ikäänkuin väliin on ajatus laupeudesta, ts.  armahtavaisuudesta. Se ei ole vain säälin tunnetta hädässä olevia kohtaan.  vaan rinnalle tulemista ja käytännön tukea arkielämässä. Siitä hyvänä esikuvana on laupias samarialainen, joka otti huostaan ja vielä maksoi haavoitetun hoitokulut. Kulkihan siitä ohi pappi ja leeviläinen, joka suorittivat jumalanpalvelusta Temppelissä, mutta heillä ei ollut aikaa puuttua tämän pahoipidellyn kohtaloihin. Hyvin tavallista myös meidän ajassa, koska kiire ja itsekäs elämä sitoo. Jakeessa 14 Jeesus jatkaa vielä: Eihän lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampun jalkaan, niin että se loistaa kaikille huoneessa oleville. Halveksittu samarialainen otti huostaan ja saa varmasti palkkansa ajallaan Jumalan valtakunnassa. Tee sinä myös samoin, niin ilo ja onni on  taattu myös sinulle tänään ja tulevaisuudessa!

Lumen ja jään keskeltä Tapani Vilmi




Jouulukuu 2017
-Hyvän mielen juhla!

Joka vuosi muistelemme erikoisesti joulua odotellessa Vapahtajamme Jeesuksen syntymää  keskellemme.  Kuten tiedämme Sanaan viitaten, puitteet olivat niukanlaiset! Puhummehan toki  Jumalan inkarnaatiosta  ihmiskunnan keskellä. Jesaja ennustaa Hänestä näin 9: 5-6:  ”Sillä lapsi on meille syntynyt , poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä  Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa;  se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.”

Joosefin ja Marian vaatimaton koti  sai ottaa vastaan tämän ihmeellisen taivaan lahjan. Päivää, emmekä hetkeä varmuudella tiedä, mutta juuri tämä adventin ja joulun aika on varattu tämän suuren tapahtuman muistoksi! Monien mielestä joulua ei pitäisi viettää, koska sillä on pakanalliset juuret. Kysynkin, pitäisikö tässä pimeän vuodenaikamme keskellä sammuttaa viimeisetkin valonsäteet? Kaikkihan ennen Jeesuksen syntymää  Israelin ulkopuolella oli pakanallista. Evankeliumi ja Uuden Testamentin sanoma muuttaa juhlamme hengellisiksi. Kaikkihan riippuu siitä kuinka vietämme oman joulumme. Pakanat juhlivat juhlansa vuodenajasta ja niiden nimistä riippumatta. Mutta me kristitty kansa juhlimme Jeesuksen syntymää aikamme keskelle!

Paimenet kedolla, jotka eivät olleet suuremmin arvossa yhteiskunnan keskellä, saivat todistaa yhden  maailmanhistorian tärkeimmän tapahtuman.  Luukas on taltioinut tarkasti luvussa 2:13-14: ”Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat;  Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.” Samassa luvussa hiukan aikaisemmin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään ja paimenet peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö, sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle. Teille on tänä päivänä syntynyt  Vapahtaja, joka on, Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.” Tässä onkin todella aihetta hyvään mieleen ja elämän juhlistamiseen!

Joulukuun  6. päivänä sain olla ekumeenisessa juhlassa Helluntaiseurakunnan edustajana Uppsalan Tuomiokirkossa juhlistamassa Suomen itsenäisyyden kunniaksi järjestetyssä 100-vuotisjuhlassa. En ollut sinne toki pyrkinyt, mutta kun pyydettiin ja sainhan myös olla apuna kuorossa, missä juuri miesäänistä oli pulaa. Vaikea on kieltäytyä, kun on Suomen itsenäisyyden juhlasta kysymys. Joskus on hyvä ylittää rajoja ja kurkistaa, miten se hengellinen elämä on siellä naapurin puolella.  Vaikka meidän mielestä kirkon  teologia ei seuraa yksinomaan raamatullista ohjausta, niin on sydäntä lämmittävää tavata sydämen uskovia myös yli seurakuntarajojen.   Puitteet olivat todella komeat verrattuna Jeesuksen syntymään pienessä Beetlehemin tallissa.  Oli puheita, kuoro- tanssi- ja lauluesityksiä, ja päätteeksi juhlakahvit yhdessä juhlaväen kanssa. Mikko Rajala, sydämellinen nuorimies,  taitava muusiikin ohjaaja ja opettaja, sai kuoron innoitukseen ja sydämen paloon yhdessä sinfoonikkojen hyvällä avustuksella. Myös Härnösandin suomalaisjuurinen  piispa emerita, Tuulikki  Koivunen Bylund luotsasi saarnassaan omien kokemustensa pohjalta läpi näitä suomalaisen siirtolaisuuden eri vaiheita tässä maassa.

Itsänäisyydestä puhuminen koskettaa useimpia meistä vanhempaan ikäpolveen kuuluvat. Minunkin isäni oli vuosia sodassa ja sota oli myös leimannut häntä, eikä aina niinkään myönteiseti. Kolme muuta veljeä selvisi elävänä läpi sodan, vain yksi menehtyi keuhkotautiin välirauhan aikana hänen suorittaessa asepalvelusta. Äidin ainoa veli toki kaatui talvisodan viimeisenä päivänä niin että itsenäisyydellämme on korkea hinta. Isä ja ja hänen veljensä myönsivät, että äidin rukoukset kantoivat heitä läpi  sodan kirojen elävinä. Jeesus ei selvinnyt elävänä hengellisessä sodassa saatanaa ja  hänen juonia vastaan. Kuitenkin juuri ristin kuoleman kautta Jeesus hankki meille ikuisen voiton ja sitä me todella juhlistamme tämänkin joulu edustalla.  Hyvän mielen juhlat sisäisen rauhan merkeissä ovat jo nyt ja jatkuvat halki ikuisuuden.

Päätteeksi liitän rukoukseni itsenäisyysjuhlassa siellä Tuomiokirkossa: -Isä meidän, kaiken lohdutuksen Jumala, mieliemme parantaja. Me kiitämme Sinua tässä juhlassa Suomen itsenäisyydestä. Keskellä ahtaita aikoja olet ollut turvalinna ja apumme tämän 100-vuoden aikana.  Esivanhemmat, teitä me muistamme, vapauden puolesta taistelijat. Pyhä kolminainen Jumala, Sinun avulla me säilytimme ja säilytämme vapauden ja itsenäisyytemme. Me rukoilemme myös Ruotsin puolesta asuinmaanamme. Kaikkivaltias Isä, me kiitämme Sinua Vapahtajamme Jeesuksen nimessä.

Hyvää Joulua ja joulumieltä toivotellen Tapani Vilmi



Marraskuu 2017
-Valoa kohden!
  
Adventtiaika  lähestyy ja hyvä niin, koska kynttilät ja erilaiset valaistukset tuovat hiukan lämpöä tämän hämärtyvän päivän keskelle. Ensilumet ovat juuri sataneet ja kompastumisen vaara tuolla ulkona on aivan ilmeinen. Olin tyttäreni  Noah-pojan kanssa  Uppsalassa luistinradalla ja loukkasin lihaksia ja jänteitä kaatuessani. Noah kiipesi lumitöyrään päälle ja tartutti saappaansa sinne nietoksiin. Mikäpä siinä muu auttoi kuin ukin kavuta sinne ylös ja pelastaa se vasta hankittu uusi saapikas. Tulin alas hiukan varomattomasti ja niin siinä vain kävi, että kaaduin ja tulin päistikkaa  alas sieltä töyräältä. Takareiden jänteet ja lihakset joutuivat koetukselle. Tunsinkin heti, että jotain siellä revähti. Ensimmäinen ajatus olikin, että mahdanko edes pystyä kävelemään! No, toki se siitä jotenkin helpottui, mutta  ikäänkuin  vanhemmuus kouraisi  otteen olemuksestani. Varmasti ottaa useita viikkoja  ennenkuin paikat ovat taas normaalissa kunnossa.  Pitäisi olla varovaisempi, koskapa vanhemmuuden ei ole enää samaa notkeutta ja ruumiin hallintaa, valitettavasti!

Raamattu on totuuden kirja!  Se kertoo rehellisesti asioiden oikean laidan. Senkin, että muista Luojaa nuoruudessasi ennenkuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova. "Nämä eivät minua miellytä". Myös sen karun todellisuuden kuinka ihminen on puutteellinen parhaimmillaankin.  Jos Raamattu olisi ihmismielen mukaan kirjoitettua sanaa, niin monet siellä tunnettujen henkilöiden virheet ja harha-askeleet olisivat jääneet meille tuntemattomiksi. Vain Jumala on täydellinen ja annettu  laki  kuvaakin Hänen vaatimuksia meihin nähden. Laki on hengellinen ja joka sen täyttää on siitä elävä. Valitettavasti kukaan meistä omin voimin ei kykene sitä täyttämään. Eivät siihen kyenneet  Aabraham, eikä muutkaan  vanhan ajan suuret Jumalan miehet. Yhtä vähän  Paavali,  samoin kuin Jeesuksen lähellä eläneet opetuslapset.  Jobista sanotaan toki, että hän oli nuhteeton Jumalan edessä. Miksi, siksi, että hän oli rehellinen ja uhrasi omien puutteidensa, samoin kuin lastensakin edestä uhreja Jumalalle. Hän oli tietoinen siitä, että sovitusta  ei ole ilman veren vuodatusta.  Joh. 2:23-25 antaa meille tylyn kuvan ihmisen oikeasta luonteesta. Kansa parveili Jeesuksen ympärillä ja ihasteli  Häntä suurten tunnustekojen tähden. –Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille, sentähden että Hän tunsi kaikki, eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä Hän tiesi itse, mitä ihmisessä on.

Martin Luther, suuri uskonpuhdistaja, kirkollinen uudistaja, suurista puutteista huolimatta oivalsi tämän Jumalan suuren armon.  Rm 1:17:  -Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niikuin kirjoitettu on: ”Vanhurskas on elävä uskosta”. Hänen hengellinen kamppailu päättyi siihen kun  hän ymmärsi tämän ja  sai levon ja rauhan Jeesuksen ristin työhön perustuen. Itsensä kurittaminen ja askeettiset elämäntavat eivät olleet siihen asti auttaneet. Raamattu kertoo, myös sen, että Aabraham on meidän kaikkien uskon isä! Monet hänen läheisyydessään varmasti katsoivat häneen ihastellen hänen oikeamielisiä asenteita ja hyviä elämän tapoja. Aabraham oli varmasti ihmisenä  rehellinen  ja esimerkillinen mies aina vain pahentuvan ajan keskellä.  Mutta hänelläkään ei ollut katetta Jumalan edessä nojata omaan elämäänsä. Rm 4:2-3 kertoo seuraavaa:  -Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä. Sillä mitä Raamattu sanoo? Aabraham  uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.  Tutkipa vain roomalaiskirjeen lukuja 1-8, niin sieltä se todelinen vapauden evankeliumi loistaa valoa ja synnyttää elämää.

Kun olin siellä lumihasan päällä  ja lähdin laskeutumaan alas, niin on hyvä olla jälkiviisas! Tietty varovaisuus rehellisyyden nimessä olisi välttänyt minut tältä kivuliaalta kaatumiselta. Siksi onkin yleisesti ottaen hyvä huomioida asiat oikein jo etukäteen, muutoin voi tulla kohtalokkaita seurauksia.  Jumalan  varjelus toki auttaa,  mutta Hän on antanut ymmärryksen ja luvan  sen käyttämiseen. Raamattu kehoittaakin meitä valvomaan myös ikuisen henkemme puolesta  ja sanoo, että aika on paha! Tätä uskon sanomaa on hyvä elää todeksi ja levittää kaikkien ihmisten tietoisuuteen.  Rm 10:15 kertoo näin:  ”Kuinka  suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat”. On hyvä kuulla kuinka asema Jumalan edessä saavutetaan Lutherin tapaan. ”Yksin uskosta, yksin armosta”. Paavali kirjoittaa Gal. 1:8: -Vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Uskon ja armon sanomaan ei voi lisätä mitään. Jeesuksen risti  on se perusta minkä päälle voit rakentaa jäljellä olevan elämäsi! Kasteessa yhdistettynä Jeesuksen kuolemaan ja nousten sieltä kastehaudasta uuteen hengelliseen elämään  seurakunnan yhteydessä. Siellä saat ohjausta syvempään hengelliseen  elämään ja myös opit peilaamaan itseäsi myös kotona Jumalan peilissä, Hänen Sanansa ääressä. Se on hengellisen kasvun tie, elikä ts. ristin tie, joka johtaa perille ikuiseen  elämään uudessa valon maailmassa.

Siunausrikasta Adventtia toivotellen Tapani Vilmi



Lokakuu 2017
-Herra on minun paimeneni!

Tässä on ollut kaikenlaisia kiireitä kulunen kesän aikana, niin että tämä kirjoittelukin on jäänyt hiukkasen taka-alalle. Muutto rivitaloasunnosta pienempää asuntoon aivan Knivstan aseman läheisyyteen. Siinä on ollutkin aikamoinen purku, koska sitä kaikenlaista tavaraa on kerääntynyt monien vuosien aikana, eikä nykyiseen asuntoomme  kuulu suuria varastotiloja. Nyt prosessi on toki saatettu päätökseen ja on taas helpompi hengittää kaiken raivauksen jälkeen. Hyvä toimia niin kauan kun voimia ja terveyttä riittää. Siinä sivussa olemme tutustuneet muutamiin  ruotsalaisiin täällä Knivstassa, joille  Herra on puhunut  oman seurakunnan perustamisesta paikkakunnalle. Olemme kesän aikana liittyneet myös mukaan tähän ryhmään. Pidämme aluksi kotirukouksien lisäksi kokouksia kerran kuukaudessa.Siis töitä ja haasteita kyllä on useammallakin rintamalla. Suomalainen työ Uppsalassa valitettavasti kangertelee! Mikä lienee avain sen työn avartumiselle?

Jeesus sanoo näin Joh. 10:9 : -Minä olen ovi ( veräjä); jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. Sama luku 10:11: -Minä olen se hyvä paimen . Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. Luonnontieteilijä Goethe on sanonut jotenkin tähän tapaan: -Jos haluat ymmärtää näkymätöntä maailmaa, niin katsele silloin näkyväisiä. Tässä luvussa on kyse hyvin tutuista asioista, ainakin sen ajan ihmisille lähi-idän näkökulmasta katsoen. Paimenen tehtävä oli huolehtia lampaista ja niiden hyvinvoinnista. Yöksi sisälle vartioituun aitaukseen ja aamulla ulos etsimään niittyjä ja vesilähteitä. Lammas ei ole kyllin viisas löytämään ravintoansa, eikä kykene myöskään puolustautumaan petoeläimiä vastaan. Siinä olikin paimenelle tehtävää yltäkyllin!

Lampaat paimenensa seurassa ovat kielikuva ihmisen, elikä sinun ja minun hengellisestä todellisuudesta. Tässä tulee se näkymätön meidän silmiemme eteen näkyvänä todellisuutena. Jeesus sanoi:  -Jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu. Ihminen rinnastetaan lampaaseen, surullista kylläkin. Ei siis kykene selviytymään omin voimin elämän monista haasteista, eikä osaa löytää niitä niittyja ja lähteitä, mitkä tuottavat terveyttä ja hyvinvointia. Aistimaailma vangitsee! Pinnallisen ja ajallisen elämän houkutukset viettelevät vieden niin monet helposti mukanaan. Kuinka sattuva onkaan tämä vanha suomalainen sananparsi:  -Moni kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkoa (siis puun nilaa ) sisällä, akanoita kuoren alla. Taivaan avaruuksissa vaanivat myös tämän ilmavallan hallitsijat, jotka tahtovat turmella ja tuhota kaiken sen kauniin, minkä Jumala asetti rajoineen ihmisen parhaaksi. Koko luomakunta huokaa ja odottaa hartaasti sitä päivää, jolloin kaikki ennallistetaan Jumalan alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi.

Elämän ei toki silti tarvitse mennä kokonansa pieleen, koska Jumala on valmistanut vastalääkket vihollisen kukistamiseksi ja myös aistillisen ihmisen hillitsemiseksi! Roomalaiskirje 5:19 sanoo näin: -Niinpä siis , samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi. Mielenmuutos saa vallankumouksen  aikaan! Sitä kutsutaan myös uudestisyntymisen ihmeeksi. Jeesus, joka kutsuu itseänsä oveksi tai veräjäksi turva-aitaukseen , muuttuukin samalla hyväksi paimeneksi. Hänestä tulee sinun turva ja puolustaja omaan elämääsi. Hän antaa sinulle ilon, inspiraation, tarkoituksen ja hyvän itsetunnon. Sinä olet uniikki, elikä ainutlaatuinen Jumalan edusmies täällä arkesi ja sen luovan elämän keskellä. Pääset pois puutostaudeista ja voit yhtyä Daavidin psalmin 23 ensijakeeseen: - Herra on minun paimeneni, eikä minulta mitään puutu!
                                                              
Myöhäisen syksyn terveisin Tapani Vilmi




Maaliskuu 2017
-Pääsiäisen tapahtumien edustalla!
  
Hiljainen viikko lähestyy ja sen koskettava sanoma!  Raamattu kertoo hyvin yksityiskohtaisesti Jeesuksen elämän viimeisestä viikosta maan päällä. Johanneksen evankeliumi luvusta 12 eteenpäin on runsas lähde niille, jotka haluavat tutkia lähemmin Jumalan suunnitelman loppuvaiheita Jeesuksen elämässä.

Viikko alkaa vierailulla Martan, Marian ja Lasaruksen kodissa. Tämä koti oli Jeesukselle hoivan majatalo, missä Hän sai levätä todellisten ystävien seurassa.  Seuraavana päivänä kuninkaallinen vastaanotto aasin selässä Jerusalemia kohden ratsastavalle kansan hyvän tekijälle! Taustalla temppelissä papisto ja opettajat kiristelivät hampaitaan heihin kohdistuneen kritiikin tähden. Papisto tahtoi surmata Jeesuksen  yhdessä Lasaruksen kanssa, koska hänen  herättäminen kuolleista puhui Jeesuksen jumalallisista valtuuksista. Tavallinen kansa juhli Häntä  kuin Israelin kuningasta! Kansalla oli aikomus vaikuttaa maallisen vallan epäkohtiin juuri Jeesuksen avulla. Pettymys olikin sitten suuri kun Jeesus ei vastannut kansan toiveisiin Israelin kuninkuudesta! Samat ihmisjoukot muutama päivä myöhemmin vaativat Hänelle teloitusta Pilatuksen edessä.

Jeesuksen lapsuudesta ja elämästä ennen julkista esiintymistä on tallennettu raamattuun vain hyvin vähän. Toki pieni yksityiskohta matkalta pääsiäisjuhlille Jerusalemiin Jeesuksen ollessa 12 vuotias. Takaisin kotimatkalle lähdettäessä Hän oli jäänyt yllättäen pois matkaseurueesta ja vanhemmat palasivat huolestuneina takaisin kaupunkiin. Jeesus löytyikin palavan  innokkaana temppelistä opettajien keskeltä kuunnellen ja kysellen heiltä. Vanhempien kummasteluun tuli vastaus: ”Minun tulee olla siellä, mitkä minun Isäni ovat!” Temppeli ja sen hengellinen elämä oli Jeesuksen mielenkiinnon kohteena jo nuoruudesta alkaen.  Temppeli ei ollut arjessa Häntä lähellä,  koska Jeesus kasvoi ja varttui aivan tavallisen perheen keskellä. Hän ei ollut minkään ylhäisen suvun edusmies, jota monet olisivat  ihastellen seurailleet. Profeetta Jesaja ennustaa Hänestä luvussa 53 jo n. 600 vuotta aiemmin näin: ”Hän kasvoi kuin juuri kuivasta maasta, ei Hänellä ollut muotoa, johon olisimme mielistynee!”  

Temppelissä vierailun jälkeen raamattu ei kerro enempää isän,  puuseppä Joosefin elämästä. Uskotaan,  että hän on kuollut ennenkuin Jeesus alkoi julkisen toimintansa. Näinollen Jeesus perheen esikoisena sai osallistua perheen elatuksen hankkimiseen jo varhaisessa vaiheessa. Jeesus joutui ottamaan osaa tavallisen arkisen elämän huoliin ja vastuuseen tavallisen työmiehen, puusepän poikana. Monien mielestä Jeesus oli myös syntynyt avioliiton ulkopuolella. Niin, kukapa olisi uskonut Hänen jumalallisiin juuriinsa. Liikkui huhuja, että Marialla oli ollut suhde roomalaisen sotilaan kanssa. Jeesus sai varmasti kohdata sen ajan ympäristön pilkkaa ja oli vailla useimpien ulkopuolisten arvostusta.

Jeesus  eli piilossa julkisuudelta aina siihen asti, kunnes oli aika julkistaa Hänen elämänsä syvin tarkoitus. Papit ja opettajat hylkäsivät Hänet, koska Häneltä puuttui tämä ns. komea julkisivu.  Kansa sensijaan näki Jeesuksen jumalalliset valtuudet juuri siinä, että tapahtui niinkuin Hän sanoi! Tuskaa kärsivät ympäröivät Hänet ja saivat myös avun  hätäänsä tämän Hyvän Paimenen sydämellä varustetun läheisyydessä. Jeesus itse elämän helteitä ja syrjintää kohdanneena osasi lähestyä ja tulla tuskaisen rinnalle.  Evankeliumit kuvaavat Jeesuksen täydellistä persoonna eri muodoissa. Hän on jalo, ylväs, kuningas, silti huomioiva, palvelualtis, ihmisen apu ja ystävä. Myös Jumalan poikana, valtuudet ylhäältä, toisaalta ihmisen poikana, koko ihmiskunnan edusmies, viaton, puhdas ja uhrautuva meidän edestämme. Hän kelpaa todella Hyvän Paimenen asuun. Ero onkin  hyvän paimenen ja palkatun paimenen  välillä! Hyvä paimen vartioi, puolustaa, sitoo haavoittuneen ja ruokkii, kun taas palkkalainen ”vie villat” ja pakenee vaaran tullessa. Temppelissä nämä paimenen virassa olevat  papit ja opettajat olivat enemmän kiinnostuneita vain niistä ”villoista” ja omasta hyvinvoinnistaan. Opettajien tehtävänä olisi ollut ohjata kansaa profeetallisessa hengessä ja myös tunnistaa Jeesus ennustusten valossa kansansa  keskelle tulleen vapauttajan hahmossa.

Tämän todellisen Hyvän Paimenen elämä päättyi kuitenkin ristinpuulle. Temppelisssä papit ja opettajat olivat syyttäneet Jeesusta Jumalan pilkasta, koska Hän oli yhdistänyt itsensä Jumalaan.  Tästä syystä Jeesus tuomittiin kuolemaan ja heidän mielestä Jeesus kärsi syystä ja oli rangaistuksen tarpeessa. No, Jeesus oli toki rangaistuksen tarpeessa, mutta aivan eri syystä.  Hän kärsi sijaiskuoleman minun ja sinun tähden.  Edelleen Jesaja luvussa 53 näkee tulevaisuuteen: ”Rangaistus oli Hänen päällä, että meillä rauha olisi ja Hänen haavojensa  hinnalla me olemme parantuneet!”  Jeesuksen viimeiset paimenen sanat olivat toki  lempeät,vaikka   kohtelu oli julmaa: ”Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät”.  Ja lopuksi sanat,  ”se on täytetty” ja tähän huokaukseen Hänen ajallinen elämä päättyi.  Tämä on pitkän perjantain traaginen huipentuma ja siinä on koko evankeliumin ydin meidän syntisten hyväksi. Sisimmässäni soi sanat  Luojan sydämeltä, ”tulkoon valkeus”, joka nitoo hyvin  yhteen ajatuksen;  ”se on täytetty”! Kaikki oli nyt valmista Jumalan puolelta, sinun ei tarvitse tehdä yhtään mitään!  Ota vastaan ja riemuitse, että Jeesus on päästänyt sinut kokonaan synnin ja kuoleman vallasta!  Eikä siinä vielä kaikki!  Valtuuksiensa vakuudeksi Hän nousi ylös kuolleista. Hauta ei voinut pidätellä Häntä, joka tuomittiin syyttömänä kuolemaan. Pääsiäisen sanoma saa voimansa juuri tästä, että Hän kolmantena päivänä  nousi ylös ja elää keskellämme.  Lääkäri Luukas kertoo hyvin yksityiskohtaisesti ylösnousemuksen monista todistajista. Tämä on se sanoma, mikä on meille julistettu ja julistetaan edelleen ilosanomana, sillä Jumalan sana on kaikkina aikoina kokonansa totuus!

Ilmestyskirja 22:19-20 kertoo seuraavaa: ”Jos joku ottaa pois jotakin tämän ennustuksen kirjan sanoista, ottaa Jumala pois hänen osallisuutensa elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kerrottu. Hän, joka todistaa tämän sanoo: ”Tämä on tosi, minä tulen pian.” Amen! Tule Herra Jeesus!”

Sanoman edessä hiljentyneenä, Tapani Vilmi



Tammikuu 2017
-On lunta tulvillaan…!      

Kaksi lumirintamaa pyyhkäisi ylitsemme loppiaispyhien aikana. Maa on ihanan valkoinen ja puhdasta lunta tulvillaan. Raikas on sää ,  -20 astetta eilen aamulla, mutta tänään lauantaina on jo oikein sopiva talvinen päivä . Pyhien  ajat ovat nyt ohi ja kuljemme hiljalleen valoa ja pitenevää päivää kohden.  Joulun  sanoma juuri vakuuttaa, että Jeesus on maailman valo ja kuvallisesti talvipäivän seisaus  katkaisee maailmasta kirouksen ja pimeyden vallan. Niinpä jeesuksen syntyminen ja sen     juhlistaminen joulun aikaan sopii vallan erinomaisesti. Joulun pakanallisista juurista ja  toki sen kaupallisuudesta kiistellään, mutta jokaisen oman sydämen arvot toki ratkaisevat, mitä todellinen  joulu merkitsee!  Vanha roomalainen sanonta, ”leipää ja sirkushuveja kansalle” on valitettavasti suurelle osalle kansalaisia aikamme motto!

Profeetta Jesaja kirjoittaa mm. näin luvussa 1:17-18:  ”Oppikaa tekemään hyvää,  harrastakaa oikeutta, ojentakaa  väkivaltaista, hankkikaa orvoille oikeus, ajakaa lesken asiaa. Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovar veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi, vaikka ne ovat purppunanpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi.”  Ohje kansalle oli selkeä ja hyvä;  toimikaa oikeuden ja rehellisyyden hengessä, niin minä Herra toimitan sydämiinne puhtauden!  Vielä joulun aikana maa oli kolean harmaa ja likainen. Mutta annas olla, kun lumirintama saapui ja peitti maanpinnan. Mikä puhtaus laskeutui luonnossa silmiemme eteen. Niin, se sydämen koleus myös voi vaihtua asenteiden muuttuessa villanvalkoiseksi. Sieltä luonnosta ne kuvat voidaan helposti siirtää myös meidän jokaisen  sisäiseen maailmaan.

Uusi vuosi 2017 alkaa jännityksen ja odotuksien merkeissä. Hän joka ei kaihtanut sanoja, eikä  keinojakaan  valittiin  kaikesta huolimatta Amerikan presidentiksi. Täällä Ruotsissa eritoten analysoidaan ja media luo kuvaa siitä, mikä olisi parasta täällä ja myös  koko maailmaa ajatellen. Tietysti ihmisen omasta näkökulmasta katsellen ilman Jumalaa!  Sana sanoo, että  ”Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset” ja  sen myötä Jumala vaikuttaa  valinnoissa ja kaikessa niin, että Hänen sunnitelma toteutuu! Emme voi kiertää pois Hänen vaikutuspiiristä! Paavali kirjoittaa näin kirjeessään roomalaisille 9:17-18: ”Raamattu sanoo Faaraolle: ”Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä.”  Niin hän on armollinen, kenelle tahtoo ja paaduttaa, kenen tahtoo.”

Avaruus on osittain myös suuri mysteerio  huolimatta tehokkaista teleskoopeista ulkoavaruudessa.  Tiedemiesten mukaan mustan, näkymättömän  materian massa on suurempi avaruudessa kuin se mitä pystymme näkemään. Sen vaikutuksia voidaan vain todeta, mutta muutoin se on pois aistiemme ulottuvilta. Oman näkemykseni mukaan Jumala on asettanut myös avaruuteen oman ”stabilisaattorin” koko näkyvän maailman vakaudeksi. Täten Hän varmistaa  ja pitää kädessään koko  näkyvän maailman toimivuuden. Jobin kirja sanoo seuraavaa 34:14-15: ”Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttasi luokseen henkensä ja henkäyksensä, niin kaikki liha yhdessä menehtyisi, ja ihminen tulisi tomuksi jälleen.” Jumala on järjestyksen Jumala ja Hän pitää hallussaan niin näkyvää kuin näkymätöntä maailmaa. Hän on Herra yli kaiken ja kaikkien!

Profeetallisesti elämme aivan ilmestyskirjaan kirjoitettujen tapahtumien edessä.  Voi niitä, jotka jättävät Raamatun varoitukset  ja jatkavat huoletonta elämää välitämättä siitä, mitä on jo aivan  oven edessä! Israel on se suurin ajan merkki silmiemme edessä. Raamatun ennustukset ovat sidoksissa tähän ”pyhään kansaan”, eikä siksi että olisivat meitä toisia parempia.  Mutta  Herra teki liiton heidän kanssaan, eikä Hän peru sanojansa, koska Hän on muuttumaton. Hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti! Jerusalemin vapautuksesta tulee kesällä 50-vuotta. Joka viideskymmenes vuosi on ns. riemuvuosi juutalaisuudessa ja Jumala tapaa toimia se vuoden puitteissa. Viikunapuu on myös hyvin monien tuntema mitta ja vertaus Israelin kansasta. Mtt. 24:32,34:  ”Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa on ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä. Tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."

Sukupolvi on monien mielestä 70-80 vuotta. Se on se ihmisen elämän mitta Jumalan antaman lupauksen mukaan käsittäen kolme polvea. Tämän vuoden lopulla 29. marraskuuta tulee kuluneeksi 70- vuotta siitä, kun Yhdistyneiden  Kansakuntien  yleiskokous hyväksyi päätöslausuman juutalaisen valtion perustamisesta Israelin maahan. Seuraavana vuonna brittien poistuttua alueelta  valtio perustettin sapattina 14. toukokuuta  1948. Yhteisen ennakolta jo sovitun  juutalaisen sopimuksen mukaan hajaannuksen päättymiseksi samana sapattina kaikkialla maailmassa luettiin profeetta Aamoksen kirjasta seuraavaa 9:11 ja 15:  ” Sinä päivänä minä pystytän jälleen Daavidin sortuneen majan ja korjaan sen repeämät ja pystytän sen luhistumat, ja rakennan sen sellaisiksi kuin se oli muinaisina päivinä.  Minä istutan heidät heidän omaan maahansa, eikä heitä enää revitä pois maastansa, jonka minä olen heille antanut, sanoo Herra sinun Jumalasi.”

Siunausta toivotellen vuodelle 2017
Tapani Vilmi




Marras- ja joulukuu  2016
Katso, sinun Kuninkaasi tulee!

Muistoihini palautuvat kouluajat sieltä jostakin vuoden 63-syyslukukaudelta.  Kävin silloin oppikoulua Kuhmon kirkonkylässä ja asuin viikot koulun kyljessä olevassa asuntolassa. Tämä ”sivistyksen kehto” oli kunnallinen ja monien onneksi  myös maksuton. Siitäpä sitten avautui  köyhempienkin  nuorille  mahdollisuus  jatko-opintoihin. Siltä ajalta on paljon muistoja niin hyviä kuin huonojakin. Sodan jälkeiset yhteisöt olivat hierarkisia niin aikuisten kuin lastenkin parissa ja  monet asiat toimivat vahvemman oikeudella. Ei se kaikki ollut paljoakaan nykyistä paremmin, mutta tietysti rahaa ja houkutuksia oli vähemmän. Hengen harjoitukset olivat toki selkeitä keskiviikkoiltaisin hartauksien muodossa ja myös usein koulu alkoi aamuisin jumppasalissa luokkien kokontuessa yhteiseen hetkeen. Lyhyt hartaus  joko papin tai opettajan johdolla.

Tiernapojat olivat silloin eräänlainen vuotuinen instituutio myös siellä meillä päin.  Heitä kutsuttiin firmojen pikkujouluihin ja tietysti eri koulujen syyskauden päättäviin  joulujuhliin. Pojat  itse eivät toki saaneete palkkioita, mutta annetut uhrit ja varat menivät johonkin hyvään tarkoitukseen . Omistin kohtalaisen hyvän lauluäänen ja jo hyvissä ajoin ennen adventin aikoja kirkon nuorisotyöntekijä kutsui minut laulutestiin, koska joku, en muista kuka,  oli suositellut minua. Hän nimittäin  etsi sopivaa neljättä poikaa Herodeksen rooliin paikkakuntamme  tiernapojissa. Olihan se sellainen pieni kunnianosoitus kun lyhyen  laulukokeen jälkeen kelpasin tähän rooliin äänelläni. Sitä sitten harjoiteltiin tiiviisti  syksyn aikana ja esiintymiset ajoittuivat myöhempään adventin ja joulun aikaan. Näistä esiintymisestä on pelkästään vain hyviä muistoja, sillä saimme hyvää palautetta koko ajan.   Ohjaajamme oli lisäksi elävässä uskossa ja hänen johdolla heräsi myös hengellistä herätystä erityisesti nuorison keskuudessa Kuhmon kirkossa.
  
Koska elämme taas adventin aikojan, ja elän näissä vanhoissa muistoissa, niin ajattelin lainata erästä säkeistöä, mikä on vain pieni osa koko esityksestä. Muistan vieläkin ulkoa suurimman osan tästä lauletusta näytelmästä. Sopii toki  hyvin näin joulua ajatellen! Katso, sinun kuninkaasi tulee,  onhan se toki ydinsanoma jokaisen joulun viettoon!   Tässä seuraavaksi pieni osio: ”Virret taivahan ne kajaa, harpuin kymmentuhansin. Jeesus kuningas on taivaan, altti kiitos Jumalan. Hän on kuollut puolestamme, maailman pivoissans’ pitää, hallelujaa, hallelujaa, hallelujaa, aa-aamen!”  Jeesus kuninkaalla on tänäkin jouluna ”homma hanskassa”, vaikka näyttääkin pimeältä. Hänen olemassaolo takaa sen, että pimeys ei ole saanut meitä kokonaan valtoihinsa. Raamattu on tien,  totuuden ja elämän viitoittaja. Vaikka maailma näyttää ainakin osittain kurjalta, niin toki on toivoa paremmasta tulevaisuudesta.

Saarnaajan kirjassa on lyhyt toteamus:  ”Kaikella on aikansa!"  Niin myös pahuudella ja sen harjoittajilla. Raamattu päättyy siihen kuinka kirjat avataan ja jokainen saa oman elämänsä mukaisen arvion. Pahuuden harjoittajilla ei ole mitään osaa siihen maailmaan, mikä avautuu sen jälkeen eteemme.  Tämä vanha maailma palaa ja uuden maailman keskus on uusi Jerusalemi. Juuri se kaupunki, mihinkä vanhan ajan pyhät kiinnittivät katseensa ja olivat valmiit hylkäämään helpomman elämän ja tämän maailman houkutukset. Tämä uusi maailma ei tarvitse auringon, eikä kuun valoa, koska Jumalan kirkkaus valaisee sen ja lamppuna,  elikkä viisauden lähteenä on Kristus. Kansat tuovat kunniansa tähän kaupunkiin ja hakevat myös elämään voimansa Jumalan läheisyydestä. Luepa näitä todellisuuksia ilmestyskirjan viimeisiltä sivuilta, niin saat viisautta, uutta pontta ja toivoa tulevaisuutta ajatellen!

Hänen kunniaksi sain laulaa silloin jo runsaat 50-vuotta sitten. Yhteys Jumalaan himmeni monien aikuisuuden varhaisina vuosina, mutta Hän löysi minut uudelleen  täällä vieraalla maalla. Hän pitää minut pivossansa ja nostaa erään kerran siihen todellisuuteen, millä on juuret syvemmällä. Hän on luvannut huolehtia niistä, jotka ottavat Sanasta vaarin  ja ovat valmiita kuulemaan sitä, mitä Jumalan mielessä liikkuu.Ota vaari ajasta, sillä se huolettoman paha ja löydä kallio, joka on Kristus. Se kestää kaikissa elämän paineissa ja antaa voimaa arkeen ja kaikki sen tuomiin yllätyksiin!  

Rauhallista adventin ja joulun aikaa Sinulle, joka satut sivuilleni!
Tapani Vilmi





Lokakuu 2016
-Niinkuin varas yöllä!
  
  Suurelle osalle maailmaa  Jeesuksen toinen tulemus on suuri  yllätys. Miksi, koska luonnollinen, ts. maallistunut ihminen ei ota vastaan Jumalan Sanan opetuksia. Niinkuin ”varas yöllä”  antaa  asiasta hyvin epämiellyttävänä kuvan. Vieläpä keskellä rauhaa ja näin ollen ei mitään hätää!  Siispä monien mielestä kaikki on hallinnassa, eikä ole syytä huoleen!  Huolettomuus ei toki onneksi  koske kaikkia ihmisiä! 1 Tess. 5:4 sanoo ja jatkoksi 2 Tess. 2:13:  ”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas”. Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi ( teidät esikoiseksi ) pelastukseen hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen”.  Tämä pieni esikoisten joukko  estää vielä läsnäolollaan laittomuuden ihmisen ilmestymistä. Laittomuuden salaisuus paljastuu sen jälkeen, kun ”Herra astuu alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa”.
  
"Toinen otetaan ja toinen jätetään". Ensin on salainen ylöstempaus. Muutama vuosi myöhemmin Jeesuksen julkinen paluu maan päälle ja valtakunnan perustaminen. Jerusalem maan navassa, sieltä käsin Herran tuntemisen opetusta ja ohjausta ilman rajoituksia koko sen ja tulevan ajan maailmaan. Ei ole ihme, että Lähi-idässä ja Jerusalemin ympärillä on pyörteitä. Jos koskaan niinkuin tänään ihmisen petomainen käytös on julkistunut  näin julmalla tavalla. Maailman synnytyskivut vain lisääntyvät, kunnes tulee Hän, joka vapauttaa ihmiskunnan synnin ja Saatanan kirouksesta.

Tämän Jeesuksen salaisen ja julkisen paluun välillä tämä maailma joutuu suuren seulonnan kohteeksi. Sen tähden ei kannata suhtautua väljästi hengellisiin asioihin, koska seula merkitsee Jumalan ja ihmiskunnan välien lopullista selvittelyä ilman viivästyksiä. Sitä päivää kutsutaan Herran päiväksi ja on pituudeltaan 7-vuotta. Siksi on syytä tutkia oman elämän hengellisiä perustuksia. Hiekalle rakentaja tulee pettymään, mutta kalliolle ja oikealle perustalle rakentaja säilyttää elämän ja saa palkkionsa itse Jumalalta.

Meidän aikaa voisi aivan hyvin verrata niihin päiviin, kun Nooa sai käskyn Jumalalta rakentaa arkin. Minkä tähden? Siksi, että jo tämä varhainen maailma  oli täynnä rietastelua ja nautintojen hakuista  menoa.  Jumala  näki hyväksi pysäyttää tämän syntisen elämän pyörän.  Herra katui ja päätti tehdä lopun sen ajan ihmissuvusta paitsi Nooan ja hänen perheensä. Vain Nooa oli aikalaistensa keskellä rehellinen ja pyrki elämään jumalan ohjauksessa. Ei tämä merkitse sitä, että Nooa olisi ollut virheetön, mutta hän turvasi ja totteli Jumalaa.

Luopuminen oli tapahtunut nopeasti. Nooa syntyi runsaat tuhat vuotta Aadamin jälkeen. Aadamin poika Seet oli juuri kuollut, mutta hänen poikansa Enos oli vielä elossa. Koska ihmisten elinikä oli tuolloin hyvin korkea, lähes tuhat vuotta, niin suullista tietoa periytyi helposti tuleville sukupolville. Huomioi, että Nooan isoisä Metusalah eli yli 200-vuotta yhdessä ja samanaikaisesti Aadamin elinaikana. Ennen vedenpaisumista voi noutaa tietoa silminnäkijöiltä ja heidän seurassaan eläviltä.  Huolimatta, että tietoa Jumalan ohjeista oli, vain kantaisät pitivät niistä tiukasti kiinni. Raamattu kertoo kuinka ihmisen pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa  pahat.  Maa oli turmeltunut niinkin lyhyessä ajassa ja oli täynnä väkivaltaa. Siksi Jumala päätti tehdä lopun sen ajan ihmissuvusta. Nooasta tuli uuden ajan kantaisä ja hän sai armon välittää elämää koko uudistuneeseen maailmaan.

Tämäkin meidän uusi maailma tänään on läpeensä turmeltunut. Nyt arkkina on Jeesuksen toinen tulemus. Saatana hamuaa haltuunsa koko maailman ilman rajoituksia. Laittomuuden salaisuus on tämä vanha ja sama, Lusifer, Jumalan vanha vihollinen. Hän pyrkii Jumalan valtaistuimelle ja saakin sen osittain jaksoksi, jolloin koko  maailma joutuu suuren sekasorron ja petoksen  kohteeksi. Myös Jumalan vihan maljat kohtaavat luopunutta ihmiskuntaa, joka avoimesti kapinoi Luojaansa vastaan.     Tältä kaaoksen ajalta Herra tahtoo niin mielellään pelastaa kaikki, jotka ottavat Hänen neuvoista vaarin!

Syksyn pimeät ajat kuristavat ja monet kokevat ahdistusta. Maailman yleispoliittinen tilanne ei tee asioita paremmaksi. Tuntuu siltä, että olemme ajautuneet inhimillisesti kuilun partaalle. Varkaan vierailu keskellä yötä ei myöskään ilahduta, sen ovat monet kokeneet. Jeesuksen toinen tulemus saa myös parkuhuutoja sydämissä, jos se tulee yllätyksenä ja olet jäänyt oven taakse.  Raamattu sanoo toki näin: 1 Tess. 5:5: ”Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta”. Hän on myös luvannut asettaa uskolliset palvelijansa koko omaisuutensa hoitajaksi.

Tapani Vilmi




Syyskuu 2016
-Hedelmistään puu tunnetaan!

Syksy on hedelmien ja elonkorjuun